Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Kyllähän sen näkee että jotain sinulle SELMA. Huomaako sitä todellakin? VIIVI. Vai niin, sinä siis todenteolla olet ? SELMA. Ei ei, en minä vielä, mutta VIIVI. Mutta ei se kaukana olekaan. Niin no, meidän kesken sanottuna, niin kyllä luulen että se kohta tulee tapahtumaan. Mutta Herran nimessä, et saa siitä kellenkään virkata!
"Eihän eno taida olla minua kutsumatta täksi juhlalliseksi hetkeksi. Kulta, armas, herttainen eno, saanko tulla päivällisille?" "Tyttö, etkö häpeä noin peittelemättä osoittaa mieltymystäsi ylioppilaihin? Muista sinä sulhastasi, se on paljon viisaampaa." "Mutta se on niin ikävää", vakuutti Selma. Väinö rupesi nauramaan täyttä kurkkua. "No, eno", jatkoi Selma, "saanko olla mukana?"
Hänen kasvonsa olivat muuttuneet tulipunaisiksi ja hänen harmaat silmäkulmansa olivat rypistyneet hirmuisien näköisiksi. Näytti todellakin siltä, kuin hän olisi aikonut oikein kelpo lailla rangaista nuorta tyttöä. Selma katseli sangen rohkeasti mummoa, heittäyi sitten sohvalle ja huudahti suurimman kärsimättömyyden äänellä: "Vai niin, joko nyt taasen pannaan iljettävä kohtaus toimeen.
En kärsisi semmoista omalta palvelijaltani, ja kuka sen tietää, mitä niillä, vanhalla Erling'illä ja Anna-Maijalla mielessä onkaan. Ei se suotta aikojaan Anna-Maija sellaisia juttuja liikkeelle pane." Kauppaneuvoksetar kauhistui, itki ja vapisi. Viskaalin rouva arveli vielä, että "Selma kulta" saa kiittää Jumalaa siitä, että Polly pelasti hänen henkensä.
Mutta yhtä luja ja kova kuin hän oli ollut poikaansa kohtaan, yhtä myöntäväiseksi tuli hän hänen tyttärellensä. Luonteensa mukaan oli rouva Saurion pitänyt tulla mieheksi. Hän oli äkkinäinen, vallanhaluinen, luja ja lannistumaton, ja kuitenkin kiersi häntä Selma sormiensa ympäri ja teki kaikkia mitä hän tahtoi tuon ynseän eukon kanssa.
Olisihan varsin Jumalan nähtävää, jos hän peloittaisi hengettömäksi ainoan olennon, jota hän rakasti. Se ei saanut tapahtua. Hän tahtoi koettaa mieltänsä malttaa. Mummon ajatellessa kaikkea tätä, kertoi Selma, että kahdeksan ylioppilas-laulajaa oli saapunut kaupunkiin, että hän oli tullut kovin iloiseksi tuosta uutisesta, mutta että hänestä nyt oli aivan samaa, jos ne olivat X:ssä, taikka ei.
Oli etsivinään jotain nuttunsa taskusta ja seisoi puoleksi selin lehtoriin. Ellei hän nyt mitään sano, on hän varmaankin vihainen, arveli Selma tyhjää taskua kopeloidessaan. He sattuivat olemaan kahden eteisessä. Selma kuuli, kuinka lehtori pani kalosseja jalkaansa, pysähtyi sitten ja kääntyi häntä kohti. Mutta hän ei ollut tietääkseenkään, alkoi vain etsiä toista taskua.
Selma kiitti onneaan, ettei mikään Zolan teos ollut sattunut hänelle käteen. Nyt vastaisuudessa hän kyllä tietäisi niitä varoa. Mutta kuinka hän ihmetteli lehtoria, joka niin lujasti kaikessa seurasi periaatteitaan! Hän oli itse vanhurskaus, hän varmaan ei milloinkaan erehtynyt, ei milloinkaan tehnyt semmoista, josta omatunto olisi soimannut.
Lehtori Hellman sen huomasi, Selma oli varma siitä, sillä hän useasti katsoi heitä kohti siellä muiden opettajain kanssa puhellessaan. Kotiin tultua Selma heti purki hatustaan koristeet pois ja seuraavana päivänä hän pani yksinkertaisimman leningin päälleen ja kampasi hiukset otsalta sileäksi.
Varmaa vastausta en kumminkaan antanut. Lupasin täällä tavata häntä, jott'ei sattuisi yhteen entisen piian kanssa. SILAN. Niin, niin. Kyllä sitä on vältettävä. Niistä tarttuu niin helposti toisiinsa. STEN. Hänen nimensä on Selma, joka mielestäni todistaa hienompaa SILAN. Selma! Kaukonenko? STEN. Niin hän muistaakseni sanoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät