Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Mieliala oli muuttunut juhlalliseksi ja väen käytös arvokkaaksi. Ei kukaan liikahtanut paikaltaan eikä käynyt tulijoita vastaan ennenkuin Panu keskelle lattiaa pysähtyen virkkoi: Sanon terveisiä markkinoilta! jolloin kaikki tuvassa olijat yhteen ääneen vastasivat: Terve tervehyttäjälle! Naiset odottivat vielä kehoitusta Panulta ennenkuin kävivät vaatteita ottamaan.
"Eihän eno taida olla minua kutsumatta täksi juhlalliseksi hetkeksi. Kulta, armas, herttainen eno, saanko tulla päivällisille?" "Tyttö, etkö häpeä noin peittelemättä osoittaa mieltymystäsi ylioppilaihin? Muista sinä sulhastasi, se on paljon viisaampaa." "Mutta se on niin ikävää", vakuutti Selma. Väinö rupesi nauramaan täyttä kurkkua. "No, eno", jatkoi Selma, "saanko olla mukana?"
Kun suvisydännä tuuletarten vaiettua lahden läike on muuttunut juhlalliseksi tyyneydeksi, niin kauniisti kuvastuu helevän vehreä vainio lahden pintaan; katsellessamme pitkin yhä lavenevaa vesilakeata näyttää, kuin olisi Ahtola vehreässä juhlapuvussa. Ja mikä elämä ja iloinen hälinä on silloin niemekkeillä talojen lähistössä!
Mutta kaikkein tärkein toimitus oli se, kun pappi, ottaen molemmin käsin pöytäliinan, tasaisesti ja sulavasti liehutteli sitä tarjottimen ja kultamaljan yläpuolella. Oletettiin että juuri sinä hetkenä leipä ja viini muuttuu ruumiiksi ja vereksi, ja sentähden juuri tämä jumalanpalveluksen kohta oli tehty erikoisen juhlalliseksi.
Ne, jotka olivat sodasta hengissä päässeet, kulkivat tällöin sotilas- ja siviilihenkilöiden saattamina, soittokunta etunenässä, hautuumaille laskeaksensa kukkaseppeleitä kaatuneitten toveriensa haudoille, toimenpide, joka muodostui sangen juhlalliseksi ja liikuttavaksi.
Enemmin paikan kolkon jylhyyden ja hetken tärkeyden johdosta kuin paroonin sanain vaikutuksesta tunsi eversti Stålsköld mielensä juhlalliseksi ja tunteilla, jommoisia ei hän ikänä ennen ollut tuntenut, odotti hän ratkaisevia sanoja paroonin huulilta. Jok'ainoa pieninkin epäluulon kipinä oli sammunut hänen mielestänsä. Kavaluus näytti hänestä tällä hetkellä mahdottomalta.
Jeanne joutui kokonaan hämille ja jatkoi: Ei, mutta minun on kysyttävä neuvoa eräässä asiassa ... niin ... niin ... niin vaikeassa, etten voi puhua teille siitä näin ilman muuta. Kirkkoherra muutti oitis hyvänsävyisen muotonsa papillisen juhlalliseksi, sanoen: Hyvä on, lapsukaiseni; kuuntelen teitä sitten rippituolissa. Menkäämme sinne. Silloin Jeanne pidätti häntä epäröiden.
Nikodemus nuuskasi tyhjää näppiänsä useaan kertaan, nopeasti, laittautui sitten juhlalliseksi, kuin suureen tehtävään valmistuen. Kaikki odottivat. Juhlallisena kysyi silloin Nikodemus asemastaan hievahtamattakaan: Ja voiko oikea korkeudesta annettu henki olla muussa elävässä kuin ihmisessä? Eipä se! vastasi joku.
Oli lauantai-ilta Heinäkuun loppupuolella. Tahvolan mäki oli kotiutunut etäisiltä niityiltä kotosalle maaseutua viettämään. Kaikki olivat erinomaisen iloisella ja kevyellä mielellä; olihan saatu hyvänlaisesti heiniä kokoon. Mutta omituisen juhlalliseksi muuttui vielä mieliala, kun tiedettiin, että taloon oli tullut vieraita aina Amerikasta asti.
Täksi juhlalliseksi päiväksi oli sisarten kehoituksesta hänen veljensä Frans saapunut Mustialan opistoon ja piti niin tarkkaan Aleksia silmällä, että tämä ei saanut tilaisuutta päästä Forssaan hyvästijätölle. Erään tuttavansa kautta saattoi hän lähettää Reginalle terveisiä ja pyysi häntä samalla tytölle sanomaan, että hän häntä kyllä muistaisi. Ja niin tuli ero Mustialasta ja Reginasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät