Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


Viimein hän lopetti laskunsa ja sanoi: "ei kannata näet enää helpottaa; enemmän makaavat itselle." "No jospahan antaisin neljä markkaa", ehdotti Martti. "Ei", sanoi kauppias ja kääntyen puotilaiseensa käski: "pane pois paikoillensa". Poika asetteli kalosseja parin kerrassaan hyllylle ja silloin luuli Martti jo toden olevan käsissä. "Pannaan taaskin riitaraha kahtia", esitti hän.

Mutta siihen tarvitaan, paitsi nimikirjaimilla varustettuja kalosseja, isänmaan turvallisuudesta huolestunutta mielialaa ja muutamaa satsia omnibuspilettejä siihen tarvitaan myös kortteeri Helsingissä. Nyt tammikuulla sanottiin olevan sopivin aika tiedustella asuntoa itselleen, oikein laillinen vuokraamisaika. Siis ei muuta kuin iso aamulehti käteen ja astumaan.

Rakennukset lienevät alkuansa olleet kauniita ja puhtaita, mutta kivihiilen savu ne kaikki likaa ja mustaa, niin että kovin näyttävät murheellisilta. Vaikka ilma oli kylmän kostea ja kadut vetelän kuran vallassa, ei täällä näkynyt käytettävän palttoota eikä kalosseja. Mutta hyvin ne olisi tarvittu.

Täysikorkeat, puolikorkeat ja naisten matalat kalossit muuten elävät hyvin rauhallisesti keskenänsä eteisessä, vaikka heidän omistajansa sisähuoneissa saattavat olla hyvinkin riitaisia. Naisvapautuksen aate on kalossimaailmassa täydellisesti toteutunut. Miesten kalossit eivät ensinkään halveksi eivätkä sorra naisten kalosseja, vaan elävät mitä suloisimmassa sopusoinnussa.

Holma hypähti penkiltä ja nosti pystyyn kätensä: »Siis tottaEsteri aivan kuin mitään huomaamatta jatkoi tyynesti: »Hän oli orpotyttö kotoa lähtenyt, salaa suudellen isänsä kalosseja, kulki ypö yksinään pimeätä aavikkoa tietämättä mihin mennä. Yhtäkkiä tulee kaunis prinssi ja kantaa hänet häikäisevän onnen linnaan. Sanotaan, että kun nälistyneelle annetaan yhtäkkiä runsaasti ruokaa, hän kuolee.

Oli etsivinään jotain nuttunsa taskusta ja seisoi puoleksi selin lehtoriin. Ellei hän nyt mitään sano, on hän varmaankin vihainen, arveli Selma tyhjää taskua kopeloidessaan. He sattuivat olemaan kahden eteisessä. Selma kuuli, kuinka lehtori pani kalosseja jalkaansa, pysähtyi sitten ja kääntyi häntä kohti. Mutta hän ei ollut tietääkseenkään, alkoi vain etsiä toista taskua.

Aamupäivällä alkoi ankarasti sataa. Arvelin katujen olevan siinä kunnossa, että isäntäväkeni täytyisi luopua tuumastaan syödä päivällinen ulkona, vaikka olinkin kuullut, että ravintola oli jotenkin lähellä. Senpätähden hämmästyinkin suuresti, huomatessani naisten päivällisaikaan olevan valmiina lähtemään, vieläpä ilman kalosseja ja sateenvarjoja. Kun tulimme kadulle, selveni tämä salaisuus.

Puotiin mentiinkin ja siellä silmäili Martti ympäri hyllyä ja kattoa, ikäänkuin ei tietäisi mitä ottaa. Viimein osoitti hän erästä hyllyä ja kysäsi puotipojalta: "mitäs ne nuo ovat?" "Ne ovat kalosseja, kumplastikenkiä", selitti puotimies. "Vai niitä ne ovat? Näytäpäs minkälaisia ne ovat", pyysi Martti. Poika nosti niitä esiin muutamia paria ja Martti käänteli niitä tiskillä.

Ei ollut heittämistä kalosseja tuohon kaikkein syötiksi ... pian ne uudet joukosta viedään ja saapi niitä sitten kuuluutella, että "se tunnettu henkilö, joka silloin ja silloin j.n.e." Paras oli panna ne sisäkkäin tuonne oven taa syrjemmäksi... Sitä tehdessään jo vilkasi sivuhuoneesen, mitä ne siellä?... Pelasivat dammia toiset ... muutamat sohvilla retkottivat sanomalehti nenänsä alla.

Muutamassa kohden puheli supiturkkinen rustitilallinen bisamnahkoihin puetun suntion kanssa, heilutellen viheriäkirjaisen vyönsä päitä. Hän näytti halveksien katselevan toisen vanhoja kalosseja, kun hänellä itsellään oli aivan uuden uutukaiset ja välkkyvät nauhalliset päällyskengät.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät