Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Ja jos nyt havaitsen aih! kuolenpa jos nyt havaitsen pientäkin klippari-naurua huulillas, niin lyönpä leukas lukkuun. PAIMEN. Surkeatahan tämä on. Voi, että näin piti käymän! Voi, voi! MARTTI. Elä siinä itke jollottele, vaan taluta minua koreasti. Aih, aih! Tyko ja Pauli, karkutiellä. PAULI. Seis, ystävän'! TYKO. Oi! missä seisomme! PAULI. Tuoss' ompi kotokylä.
TITUS. Mies, tule tänne, jätä turhat lorut; Vain anna keisarille kyyhkysi, Ma hänelt' oikeutta sulle hankin. Seis, varro, tuossa kultaa vaivastasi! Minulle tuokaa mustetta ja kynä. Jätäthän säädykkäästi anomuksen? TALONPOIKA. Kyllä, herra. TITUS. Siis tässä sulle anomuskirja omasta puolestasi.
Kenen käskystä tämä on tapahtunut? alkoi eräs upseereista kysyä, mutta ennenkuin hän oli ehtinyt lopettaa, huusi toinen: Tässä piilee kavallus. Me murtaudumme läpi! Seis! virkkoi Lilje kuolonkalpeana, ei vielä väkivaltaa! Asia täytyy olla selvillä ensin, ennenkuin tartumme miekkoihin. Kuulkaa, tuntematon herra, minä tahdon puhua kanssanne kahden kesken.
Hän tappoi minun poikani; minun tyttäreni; hän tappoi minun lankoni, Marcon; hän tappoi minun isäni. 2 SENAATTORI. Seis, seis! Ei mitään väkivaltaa! Hiljaa! Hän jalo mies on, hänen mainehensa Maanpiirin kiertää. Viime rikoksestaan Hän laissa vastatkoon. Aufidius, seis!
kun kolmen varjon juoksull' eroavan näin joukosta, mi eespäin kulki alla tuon tuiman rangaistuksen rankkasateen. Tulivat kohti, kaikki meille huutain: »Sa seis! ken puvustasi päättäin näytät olevan kaupungin tuon kehnon lapsi!» O, mitkä haavat jäsenissä heidän näin uudet, vanhat, tulen syömät. Vieläi, kun niitä muistan, sääli valtaa minut!
Aadolfin ei tarvinnut muuta tietää: hän kiiti takaisin vajaan, johon oli hevosensa sijoittanut, satuloitsi sen, heittäytyi selkään ja riensi pois. Ehdittyään parahiksi kylän ulkopuolelle hän näki pimeässä muutamien ratsumiesten salvanneen häneltä tien. Seis! huusi komentava aliupseeri, ken siellä? Ratsumies niinkuin tekin, vastasi nuori Skytte maltittomasti.
"Seis", sanoi Hildebrand avaten kädellään uudestaan oven niin, että Matasunta tuli näkyviin. "Tässä näette, koko kansa, miehen ja vaimon, jotka tänään ovat vihityt avioliittoon, onnellisesti yhdistyneinä aviokammiossa. "Te näette Vitigeksen ja Matasuntan ja heidän ensimmäisen aviosuudelmansa." Matasunta vapisi. Hän horjui ja loi punastuen katseensa alas.
Feodor taas syleilee ja suutelee minua ja valehtelee sitte silmiänsä räpyttäen turkkilaisista ja tatareista ja omista taisteluistaan heitä vastaan ja jos jotakin, vaan kuitenkin täytyy hänen kadehtia minua, sillä minä näytän hänelle Tuulivaaarasta saamani hopeat, kaikki näytän heille seis, pastoi!
"Mitähän Ollilla nyt on niin kiireistä asiaa Taavetille?" arveli Hanna Esterille, seisuuttaen vähän työtänsä. "Hyvää päivää lankoni!" sanoi Olli. "Seis ruuna", sanoi Taavetti. Hevonen pysähtyi ja Olli löi lujasti kättä Taavetille. "Sinä olet jalo mies, annoit varmaankin ainoat rahasi minulle", sanoi Olli. "Jäi vielä kaksikymmentä viisi", arveli Taavetti.
"Seis," vastasi Maurilainen; "tämä kirjoitus ei riitäkään itsestään; se on luettava sydän-yöllä, omituisella tavalla kokoonpannun ja valmistetun vahakynttilän valossa, jonka aineksien saaminen ei ole minun vallassani. Ilman sellaista kynttilää käärystä ei ole mitään hyötyä."
Päivän Sana
Muut Etsivät