United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun Silverius oli saapunut Vitigeksen luo, tarttui tämä hänen käteensä, kulki hänen kanssaan portaiden reunalle ja sanoi: "Rooman miehet! Tämän ovat papit valinneet piispaksenne. "Minä vahvistan vaalin. Hän nouskoon paavin istuimelle heti, kun on vannonut minulle kuuliaisuutta ja vannottanut teillä minulle uskollisuudenvalan. Vanno, pappi!" Hetken aikaa Silverius näytti hämmästyneeltä.
Auringon valo kuvastui häikäisevänä miesjoukon aseista. Ihmisiä ei voinut tuntea, vaikka he lähestyivätkin täyttä karkua. Silloin Hildebrand nousi seisoalleen korkealle istuimelleen, varjosti kädellään haukansilmiään ja huudahti äkkiä: "Ne ovat goottilaisia aseita! Hulmuavassa lipussa on kuvattuna vaaka se on kreivi Vitigeksen vaakuna. Tuolla on hän itsekin! Joukkueen etunenässä.
"Mutta nyt se ei ole vielä välttämätöntä. "Teodahad olkoon varuillaan. Hän on heikko, hän sallii johtaa itseään. "Jos hän osoittautuu kelvottomaksi, on meidän aika toimia." "Kuka tietää, onko meillä enää silloin tilaisuutta", varoitteli Teja. "Minkä neuvon sinä annat, vanhus?" kysyi Hildebad, johon kreivi Vitigeksen lausumat syyt olivat jonkin verran vaikuttaneet.
Hän lähti nopeasti liikkeelle. "Minne sinä riennät", kyseli orjatar ihmeissään. Matasunta heitti harson kasvoilleen ja vastasi: "Kuninkaan luo!" Kun hän saapui Vitigeksen etuhuoneeseen, pyysi kuninkaan ovenvartija, joka ihmeekseen tunsi tulijan kuningattareksi, häntä odottamaan. "Belisariuksen lähetti on kuninkaan kanssa salaisessa keskustelussa.
"Kun hän sai tietää Vitigekseltä, että herttua Thulunkin oli haavoistaan kuollut ja kun hän huomasi Vitigeksen käytöksestä, ettei tämä eivätkä tämän mahtavat ystävät epäilleet häntä syylliseksi ja kun hän pelkäsi väkivaltaa käytettävän, päätti hän palata Ravennaan. Sitä ennen hän kirjoitti 'Sofiassa' tämän kirjeen sinulle ja lähettää samalla aarreaitastaan nämä lahjat." "Siitä myöhemmin.
"Mutta siihen saakka on meidän tehtävä iloisina velvollisuutemme maan päällä eikä sallittava minkään varjon liian kauan synkentää elämäämme. "Tässä uskossa erotkaamme, Valeria. "Minun täytyy joutua nopeasti kuningas Vitigeksen luo ratsumiehineni." "Joko taas lähdet luotani? Milloin ja missä taas näen sinut?" "Me näemme toisemme, siitä annan sinulle sanani pantiksi.
Ja ylpeä herttua notkisti polvensa Vitigeksen edessä, joka nosti hänet ylös ja painoi rintaansa vasten. "Veli, veli, mitä sinä teet. Mikä häpeä", huusi Arahad. "Kunniani vaatii sitä", vastasi Guntaris levollisesti. "Ja merkiksi siitä, ettei kuninkaani pidä tätä tunnustamista heikkoutena, vaan jalona tekona, pyydän suosionosoitusta.
Mutta jumalat tarvitsevat vielä minua. Sain vain naarmun otsaani", virkkoi Cethegus pannen kypärän paikoilleen. Silloin Syphax riensi muurinportaita ylös. Hänen herransa oli ankarasti kieltänyt häntä ottamasta osaa taisteluihin. "Barbaarit eivät saa tappaa sinua eivätkä tuntea sinua sinä olet korvaamaton Matasuntan orjana ja kuningas Vitigeksen vakoojana", oli Cethegus sanonut.
Vielä odotettiin herttua Guntarista joukkoineen ja Tejan miehiä. Nuolennopeasti Teja riensi takaisin Vitigeksen luo. "Kuningas", sanoi hän, "noiden kukkulain juurella on Belisarius. "Hän on hukassa, kautta koston jumalan. Hän on hurjuudessaan lähtenyt leiristään. "
Mutta äkkiä polttava puna syöksähti hänen kalpeille kasvoilleen, silmät säihkyivät tulta ja hän pureksi suonenvedontapaisesti huuliaan. Maljakko putosi hänen kädestään, kuumeentapaisella kiireellä hän tunkeutui Vitigeksen luo ja sanoi soinnuttomalla äänellä: "Kuninkaani! Kuningas Vitiges minä pyydän armonosoitusta!" "Mikä sinulla on, Teja? Jumalan tähden! Mitä haluat?" "Lomaa!