Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Hän vaaroissamme kirkkain toivon tähti, mies, jonka johdoss' urhot Porin lähti satahan verileikkiin ihanaan, hän miestensä ei näkis kaatumista, urosten tyyntä kuoloon astumista, ei hän, mut sattumus nyt ohjais vaan. Ei unhoon jää ett' olit sinä siellä, jok' ennenkin veit vaaraan joukkoas, sä, josta maamme riemuitsee nyt vielä, vaikk' itki Eek sun kovaa onneas!
Pettäjä pani pahaksi: "Olis taittu tarpeheksi Myydä kolmehen satahan Parahasen penninkihin, Pantaa vaivaisten varaksi." Jesus vastas vaimon puolest', Tunnusti tehnehen hyvästi, Vakaisesti vielä vannoi, "Kussa kaiken ilman alla Saarnataan minun sanani, Pitääpi teko tämäkin Aina muistossa oleman."
Tuona pitkänä väliaikana, jok' aina uutta kirjettä varrotessa kului, luettiin vanha kirje kumminkin satahan piihin uudestaan läpi ja läpi taas, siks kunnes lappalaiset vihdoin sen vallan ulkoa osasivat, ja nimismies alkoi niiden sisältöä ymmärtää.
Nuo tähteet monen kalliin voiton tieltä, rivimme harvat, ken ne koota vois? Uljuutta, kullan-uskollist' on mieltä, vaan pois jäi itse järjestäjä, pois. Hän, vaaroissamme kirkkain toivon tähti, mies, jonka johdoss' urhot Porin lähti satahan verileikkiin ihanaan, ei myötä ois, kun viime koitos kohtaa, urosten tyynen kuoloon-käynnin johtaa, ei hän, mut sattumus nyt saisi vaan.
Antti suinasi hevosen takaapäin, katsoi sitten hampaita ja vahvisti todeksi: »Kymmenvuotinen se vasta on... Paljonko annoit väliä?» »Siinä satamarkkasen korvilla.» »Vai sata!» »Satahan minä sille. Eikä siinä ole liikoja, kun se ruuna oli toratsu ja tälle saa panna neljä jauhokulia rekeen ja lähteä sen kuorman vain pitää.» »Toratsuhan se taisi olla se ruuna.
Päivän Sana
Muut Etsivät