Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Sampo Lappalainen oli nyt pieni pyylevä poika, seitsemän- tai kahdeksanvuotias, hänellä oli musta tukka, ruskeat silmät, kippurainen nenä ja leveä suu, ihan kuin isännällä itselläkin, mutta Lapissa pidetään tätä kauneuden merkkinä.
Mutta vielä salvat, teljet kansan eessä kohoaa: Uusi sampo, kansan kieli, suljettu on niiden ta'a. Mutta työhön kansa käypi, näkee salvat särkyvän: Työssä siinä, eellä muita, Lönnrot aina nähdähän. Raivas polun kansallensa, kivet raivas tieltä pois. Kivet raskaat, suuret, joit' ei kaikki urhot siirtää vois.
"Nosta karhu kankahalta, viiasta vihainen kissa, korvesta koverakoura, havun alta harvahammas Pohjolan kujan perille, Pohjan karjan käytäville!" Siitä Pohjolan emäntä sanan virkkoi, noin nimesi: "Jo minulta valta vaipui, jo aleni arvioni: eloni meni merehen, sampo särkyi lainehisin!" Läksi itkien kotihin, polotellen pohjosehen.
Mielellänsä olisi hän nyt tahtonut olla kotonansa isän ja äidin luona lämpöisessä kodassa. Mutta kuinka sinne päästä? Ja eiköhän häntä sitä ennen löydä kinoksesta tuo vuoren haltia, jonka kurkkuun hän menee housuineen, kintaineen, kuni pienonen sääski raukka? Niin, siellä Sampo Lappalainen nyt istui lumessa ja pimeässä Lapin autioilla vuoren harjanteilla.
Mutta varo itseäsi, kuin tunti on loppunut, sillä jos silloin vielä olet vuorella, niin hyökkää satatuhatta sutta ja tuhat karhua sinun päällesi, ja vuoren haltia tarttuu siihen, jonka ensin kouraansa saapi, ja silloin ei sinusta enää ole paljoa puhumista, Sampo parka!"
IMMO (jatkaa). Laulaen ei synny sampo Itse Väinönkään uhalla, Eikä juoden ja tapellen, Vaikka Kaukokin kysyisi. Tarvitahan työn-urosta,
Mutta nyt Pohjola heräsi unestaan ja Louhi, Pohjolan emäntä, valmistautui puolestaan Sampoa takaisin ryöstämään, sillä huomatessaan, että Sampo oli viety, Louhi Pohjolan emäntä Tuo tuosta pahoin pahastui, Katsoi valtansa vajuvan, Alenevan arvionsa...
Mutta pitkäksi kävisi nyt tällä kertaa kertoa siitä, kuinka Sammosta sitte tuli suuri herra, joka ruokki poroansa kultakauroilla hopeaisesta soimesta. Sanotaanpa, ett'eivät lappalaiset siitä ajasta asti enää vuodesta vuoteen lykkää lapsiensa kastattamista, kuten ennen; sillä kuka tahtoisikaan, että vuoren haltia söisi lapset suuhunsa? Sampo Lappalainen kyllä tietää, kuinka tämän asian laita on.
Meni riista riihen luokse, Oluella ukset voitti, Latjaeli laivan täyen, Laitto laivansa merelle, Saatto sammen lainehille." Till följd af denna förklaring, hvilken Hr. Europaeus tror sig hafva funnit bestyrkt äfven från andra håll, skulle således Sampo betyda farkost eller båt.
Jos sinne ennätämme, niin olemme pelastetut, sillä vuoren haltialla ei ole valtaa kristittyjen yli." "No", sanoi Sampo: "Juokse, porosein, yli vuorien, niin annan sinulle kultakauroja syödä hopeaisesta soimesta!"
Päivän Sana
Muut Etsivät