Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Tytöt lauloivat: Hän sinun purttasi täällä jo ohjaa, Maailman myrsky kun mylvien soi. Hän on sun toivosi ankkuripohja, Eikä sun purtesi hukkua voi. Autuuden rantaa Kohti se kantaa, Sieltä jo kirkkahin koittavi koi. Kyllä se sitten vuotaa kauheasti tämä meidän vanha rähjä. Se on vain se ylimmäisen laidan ravistunut liitos, joka kallistuessa vuotaa, sanoi Söderling.
Söderling ja ukki tulivat takaisin. Se sanoi sen moottorinsa maksavan toista kymmentä tuhatta markkaa, sanoi Söderling. Mutta kyllä se maksaa kaksikymmentäkin tuhatta. Mitä lienee silläkin tuloja vuodessa, joka voi pitää semmoisen. Niitä on kaupungeissa semmoisiakin, joilla on viisikymmentäkin tuhatta. On semmoisiakin, joilla on sata tuhattakin. Kuinka voi olla niin rikkaita ihmisiä?
En tiedä, sanoi Kalle yksikantaan, tehkää niinkuin tahdotte. Söderling olisi oikeastaan tahtonut kysyä poikansa mieltä kokonaan toisesta, mutta ei saanut sitä suustaan irti. Tyyntyy yhä, sanoi hän hetken kuluttua. Voisi ehkä viedä koetteeksi silakkaverkot. Viedään vain, sanoi Kalle. Luuletko, että olisi parempi laskea tuohon Kampelakarin ympärille vaiko viedä ulomma Ulkokarin päähän?
Milloin täällä on päät sekaisin, milloin verkot ... selvittele ne sitten ja paikkaa, eikä tule aina kalua paikkaamallakaan. Vai nyt ollaan muka jo naapurin veroisia?... Sekin Söderling ... mahtoi mennä heti tekemään torpan kaupat, niin olisi täytymällä täytynyt ainakin ne rahat pitää. Hätsh sinä! Hyi!
Helga koetti kyllä nauraa mieliksi, onnistumatta, Söderling ja Kalle eivät koettaneetkaan. Se oli sitä, ja nyt avataan kirstu ja otetaan tuomiset esiin. Eiköhän olisi parasta, ettei sitä avattaisikaan, sanoi Söderling. Miksei? Mikä herran nimessä teitä oikein vaivaa? puhkesi emäntä. Mikä teillä on? Mamman ei pitäisi turhaan lausua ... virkkoi Helga ujosti. Minä kysyn, mikä teitä vaivaa?
Jos kerran antaa, niin antakoon semmoisen summan, että voitaisiin ostaa koko tämä saari, sekä meidän oma puolemme että Korsun puoli. Luuletko, että isäntä möisi? sanoi Söderlingska. Möisi se! kyllä se möisi! innostui Söderling. Joka kerta kun häntä kirkolla tai kaupungissa tapaan, hokee hän: »Osta sinä minulta se saari, niin sillähän hänestä pääset.
Oli syntynyt äänettömyys; silloin meni Söderling sisään. Oletko sinäkin yhdessä hullutuksessa kuin nuo? huusi emäntä hänelle oveen. On minunkin mielestäni ilmoitettava tulliin. Mutta minun mielestäni ei ole! Oli se kuitenkin kovin paha, että tuli otetuksi väkisin ruumiilta. Väkisin? Mitenkä ruumiilta voi ottaa väkisin? Joka ei vastustele. Yhtä hyvin voi sanoa, että se antoi ottaa ne mielellään.
Ei se mitään, pappa sylkee vaan. Tullipäällysmies tulee tullipurrella ja viepi samalla mennessään paalit, sanoi Söderling. Soo-o. Ja pastori tulee ja lukee haudan! sanoi Helga. Kenenkä haudan? Senpä ruumiin ... mereen.... Ne ilmoitettiin paalit? Ja rahat myös. Jahah ... paalit ja rahat myös, venytteli ukki.
Kalle katuu sitä sydämensä pohjasta eikä saa siltä rauhaa, sanoi Helga. Hirvittäisi minuakin pitää mitään siitä, mikä on ruumiilta otettu, vaikka olisi miten kuten otettu, sanoi Söderling. Siinähän oli kyllä jotain perää, mutta siinä ei saanut olla perää. Kuta enemmän sitä siinä oli, sitä vähemmän sai sitä näyttää olevan. Ja kahta kiivaammin kävi Söderlingska nyt miehensä kimppuun.
Söderling ja Söderlingska astuivat yhä vakoaan, toinen vetäen, toinen työntäen. Molempia heitä jo uuvutti ja olisi tehnyt mieli huoata, mutta kun toinen ei sitä esittänyt, niin ei toinenkaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät