United States or Niue ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olkoon sitten! tiuskaisi Hanna, teki kipakan pyöräyksen ja riensi kulmikkain elein karsinaansa, alkaen siellä mättää tavaroitaan kirstuunsa. Helga ja Söderling istuivat vielä tuvassa. Eihän nyt sentään olisi tarvinnut kaikkea antaa. Kyllä, kyllä, se oli niin menevä! puhui Helga huumeissaan. Mikä sen mielen nyt sitten niin kokonaan muutti? Jumala avasi hänen silmänsä.
Söderling pisti päänsä ovesta: Nyt on aura perunamaalla! Hyvä on, minä tulen! Helga, elä nyt jää koko päiväksi siihen yksille sijoillesi. Vaikka menisit Käärmesaaren lahteen katsomaan, onko sinne noussut tuulella säyneitä tai lahnoja. Söderlingska lähti reippaasti ulos ja huilahutti mennessään tyytyväisen virrenvärssyn.
Kalle odotti siksi, kunnes kuuli, että ukki oli laskenut kiikarin sen telineelle porstuan oven pieleen, otti sen siitä ja meni sitten hänkin kiikarikalliolle. Söderling oli pannut piippunsa ikkunalaudalle ja kun näki Kallen palaavan, lähti hän ja meni häntä vastaan, ottaen taas vuorostaan hän kaukoputken.
Eihän se nyt teekään sitä tosissaan, sanoi Söderling. Hanna nakkasi niskaa ja nousi ja meni ulos. Hän näkyi menevän rantaan, herran moottorivenheen luo. Kulettaja kutsui hänet sisään kädestä auttaen.
Pari viimeistä vetäisyä ja täysi rainta korkealla kädessä riensi Söderlingska takaisin tupaan. Siellä istuivat vielä ukki ja Söderling, ja heille oli selvinnyt sama mikä Söderlingskallekin. Se ei ole sittenkään sanottu ! sanoi Söderling. Eikä olekaan! Se on vale, että se saa sen laivan! Siinähän seisoi, että miehistö kyllä jätti laivan, mutta palasi kohta takaisin.
Söderling näkyi lähestyvän hitaasti ja jäävän seisomaan siihen jonkun matkan päähän, hierautuen siitä sitten niin lähelle, että viimein sai sanotuksi sanottavansa. Se oli niiltä ajattelemattomasti tehty ... kyllä ne sen jo itsekin, kun minäkin niille siitä sanoin. Kyllä ne juovat, jos vielä tarjoat.
Isä, veisataan virsi, sanoi hän hetken kuluttua. Veisataan vaan.... Ottakaa tuo laulukirja tuosta. Isä kurotti ikkunalta Helgan laulukirjan ja antoi sen hänelle. Kyllä minä luulen, että äitikin katuu, kun kuulee, puhui Söderling.
Hän tiesi, kuinka ne olivat tulleet omia teitään ... suoraan siihen, missä olivat ... kolme tuhatta ... kolme tuhatta markkaa ... kuin taivaan tietä! Tulivatpahan miten tahansa ... ne ovat nyt nostettavat heti maihin, sanoi emäntä melkein hätäillen. Olisi se Kallekin saanut olla apuna, sanoi Söderling. Saadaan nämä ilman häntäkin. Ei vitkastella nyt.
Se oli se ... noin 1000 markkaa. Sitten tulee emännän läpi vuoden lypsävä lehmä ... mistä semmoinen saadaan ja millä hinnalla? Läpi vuoden lypsävä lehmä on kaksi lehmää ... kun toinen on ummessa, niin toinen lypsää. Yhteensä ehkä 400?... Kyllä ne sillä saa. Sitten tulee teidän aina uudet verkkonne, Söderling? Paljoko niihin tarvitaan?
Ja vaikka menen itse mukana Rääveliin paalit kauppaamaan ja rahat vaihtamaan. Paukautan sen heille sittenkin! Hän kaatoi viiteen kuppiin: Söderlingille, ukille, Hannalle, Helgalle ja Kallelle ... siinä ne olivat kupit rivissä kuin pääskynpojat orrella. Käy, Hanna, kutsu miehet kahville. Söderling ja Kalle istuivat kala-aitan edessä, koukkuja täyttämässä.