Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Ruustinna, rovasti, Kaarina ja Naimi ovat ilmaantuneet pihalle reen ympärille, jonka eteen renki juuri valjastaa hevosta. Hanna tulee samassa siihen, ja siinä näytään kysyttävän ja epäröitävän. Hanna tekee päättävän liikkeen ja nousee rekeen. Rovasti kohauttaa olkapäitään ja kääntyy pois. Silloin ajaa Lauri pihaan. Hän ei siis ole malttanut odottaa. Vai onko Hedda ehkä kuollut?
»Niin, mutta Ihalan sukukartanon patrunessa tulee tänne kyllä ne tarvitsee tomuttaa; mene nyt vain oitis! Kaisa saa myöskin mennä kaluja kanssasi kantamaan ja sitte saat mennä pastorille ja sanoa näin: 'Ruustinna ja rovasti käskivät sanoa paljon terveisiä ja pyytää, että herrasväki kaikin tulisi huomenna iltaa viettämään pappilaan' ja sitten menet lukkarille ja sanot siellä samoin.
Jos alkaa kovin janottaa, niin menen rannalle ja työnnän kieleni veteen kuin suolaista puuroa syönyt koira. Vai niin sitä sinä teet, sanoi ruustinna pureskellen metson lihaa ja lusikoiden viiliä sekaan. Salin perällä oli isännän tilava kamari, johon vieraita oli kehoitettu käymään yöksi.
Kaikki toisetkin kuokkamiehet ottivat kuokkansa ja rupesivat kantojen juuriin rikkomattomiksi jääneitä kohtia kuokkimaan ja isoimpia auran nostamia turpeita kuokkimaan pieniksi. Sen nähtyään ruustinna huudahti: »Mutta sitä osaan tehdä minäkin!» Hän otti kärryistä kuokan ja mentyään Anna Marian luokse sanoi nauraen: Nytkö teillä on morsiamen virkkausneula käsissänne?
Valkeiskyläläisten lehmiä, sanoi Liisa, mutta silloin hän muisti jotakin ja sanoi sen: Kuuleshan, Matti ... en ole muistanut kertoa, mitä ruustinna minulle kertoi, kun silloin talvella siellä kävin...
Ruustinna tahtoi näet mielellään nähdä minut talossa ja olisi se taitanut olla rovastinkin mieleen. Ahkeruudellani olin minä voittanut heidän suosionsa. Entiset hyvät ehdot pappilassa olivat siis tarjolla, ja vaarinikin vielä siellä pehtorina heilui; mutta päättäminen oli äitini asia ja hän tahtoi minun pitää luonansa.
Ja sitten istuivat he siihen kaikki keinumaan ja ilakoimaan, ja kun ruustinna ilmaantui parvekkeelle, huudettiin hänelle: Katso, mamma, katso, mitä olemme tehneet! Millä ihmeellä te jo olette ehtineet? Maisteri Hagman haki poikain kanssa puut, ja me pystytimme ne yhdessä. Muitakin ilmaantui siihen. Tänne eivät saa tulla istumaan muut kuin herra Hagman ja pikkupojat ja minä. Tämä on meidän!
Kun tytöt illallisen jälkeen olivat vetäytyneet kamariinsa, sanoi ruustinna rovastille: Luuletko, että se todella on Hartmanin syy? Eihän tiedä. En vielä oikein uskoisi. Vaikka kyllähän hänen mielipiteensä jo kesällä hyvin menivät siihen suuntaan. Mutta Naimi ja Kaarina olivat heti varmat siitä, että oli niinkuin Lauri oli kirjoittanut.
Ruustinna aikoi mennä rovastin puolelle ja luoda tarkastavan silmäyksen sinnekin, mutta kun hän kansliahuoneen ovelta huomasi apulaisen korkean otsan kirkonkirjain takaa, kääntyi hän takaisin saliin. Minkä vuoksi tuo Helander pitänee turhana ja pahana kaikkea sitä, mikä meistä on hauskaa, rakasta ja oikeaa? huokasi hän Kaarinalle.
Sinä et tiedäkään, Thure on matkustanut oppimaan suomea sen Karin luo, josta kirjoitit sedän suureksi harmiksi. Se oli sekin sitä samaa Snellmania! Robert! torui ruustinna, joka oli istuutunut Anteron viereen ja viittasi päällään vieraskamariin. Niin, Snellmanin kylvöä, sitä se juuri onkin ... sanokaa, maisteri Hagman, eikö ole kauheata, mitä Robert aikoo tehdä? Elä nyt, mamma...
Päivän Sana
Muut Etsivät