United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tahdotko rakentaa riitaa ylimystalon emännän kanssa? huusi Wappu ääneen ja hänen säkenöitsevät silmänsä mittasivat tyttöä kiireestä kantapäähän. Luuletko että minä rupeisin riitaan sinun kaltaisesi kanssa? Minun kaltaiseni kanssa? huusi tyttö, mikä minä sitten olen?
Pieniksipä ne on tainneet minun korkoni supistuakin. Maksoi paljon se linna. Pankki se on paras rahalinna. Minä, jos olisin sinun sijassasi, rupeisin pankinjohtajaksi. Kuule, etköhän sinäkin vielä muuta päätöstäsi? Rupea sinä! Jos vain olisin nuorempi mies. Olisi lysti räiskiä toisen rahoilla... Mutta hyvä se on asianajajankin ammatti! Ei siinäkään oma nahka usein liemessä ole.
Tavata käy päinsä, sanoi hän, mutta mitä rahoihin tulee, niin kuten olen pyytänyt ... mitä taas hänen siirtämiseensä sairaalaan tulee, josta hänen ylhäisyytensä kirjoitti, niin se käy päinsä, ja lääkärikin on suostuvainen. Maslova ei ole vaan itse suostuvainen, hän sanoo: vielä minä noiden rupinaamojen pottuja rupeisin kantamaan... Tiedättekös ruhtinas, ne on sitä lajia ihmisiä, lisäsi hän.
Jos olisin nuori, minä rupeisin kristityksi ja tulisin tänne sinua auttamaan. Sinä elät kunniakasta elämää, jalo poikani. Mutta enkö minä saa koskaan nähdä sinua? Täytyykö minun mennä takaisin ja elää ilman sinua? Tahdotko antaa vanhan isäsi kuolla hänen luonansa olematta?" "Minä tulen sinun luoksesi, milloin ikinä vaan pääsen", vastasi Julius. "Minä vietän päiväkausia sinun luonasi.
Jos asettuisin tänne, rupeisin häntä palvelemaan tiedoillani, eläisin samalla hänen elämäänsä ja häntä siitä kohottaisin ja kehittäisin! Niinkuin heränneet papit opettavat ja oppivat. Onhan tämä minun oppilaani tavallaan. Isäni koko elämä oli uhrautumista muiden hyväksi. Ja äitini myös. Heillä ei ollut mitään muuta ajatusta eikä harrastusta kuin opettaa ja auttaa niitä, jotka olivat sen tarpeessa.
"Puheen-alainen yhteys ei ole, lemmittyni", vastasi Mr. Micawber, "asettanut minua, toistan minä, semmoisen personallisen velvollisuuden taakan alle, että minä pitäisin jonkunlaista väliä, vaikkapa rupeisin toiseen yhteyteen". "Micawber", vastasi Mrs. Micawber. "Siinä, sanon taas, olet väärässä. Sinä et tunne kykyäsi, Micawber.
Sitäpaitsi on mulla velkomista parahimmilta talollisilta käräjäkunnan usiammissa seurakunnissa niin että voisin toivoni mukaan liikuttaa niitä ja helposti voittaa vastusteliat. Hyvin kävisi kaikki, jos vaan rupeisin julkisesti pyrkimään, mutta kas sitä juuri en tahdo, miten saat kuulla. Minä en anna ymmärtääkkään tavoittavani tätä kunniaa, joka kauvan on ollut suurin toivoni.
Jos joltakin hyvältä ihmiseltä saisin tilkareen maata, rupeisin siihen tekemään pikkuista kouran kokoista mökkiä, jossa rypisimme. Onhan meillä maata vaikka paljon, kiirehti Lilja sanomaan. Siihen Liljan esitykseen ei Ville tarttunut, vaan sanoi: Minulla on tilkka tiedossani, käpylintu kätkössäni.
Niinpä niinkin, tuossa olisi ainetta koko joukkoon kauniita ajatuksia, jos minulla olisi luonnetta harjoitella niitä; mutta sinä tiedät, ett'en minä lue niitä, jos niitä ilmestyy romaaneissakin, kuinka minä sitten itse rupeisin tuommoisia kirjoittamaan. Minä alan sentähden sitä, jota sinulle X:stä lähteissäni lupasin, nimittäin selittämään sinulle yhtä ja toista, josta sinulla ei ollut tietoa.
Oisko linnun lentoneuot, Kohottimet kotkalinnun, Saisin siivet hanhoselta, Kurelta kulettimensa; Sitte siiville rupeisin, Lenteleisin, liiteleisin Kulkisin ma kullan maalle, Asunnoille armahani. Lentäisin lepeämättä, Matkalla makoamatta, Ilman puussa istumatta, Lehvällä levähtämättä; Meret ei estäisi minua, Selät ei ne seisattaisi.