Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
Yrjö seisoi synkkänä ja käänsi vihdoin pois kasvonsa. "Julma veli", virkkoi Juhana tuskallisesti, "jalkaisi juuressa kyyristelee olento puhdas ja viaton kuin Herran enkeli. Saman äidin rinnoilla olette levänneet, saman äidin siunauksen olette kumpikin saaneet. Ja tätä olentoa sinä armottomasti hätäännytät ja ahdistat. Etkö pelkää Ijankaikkisen kostoa luonnottomasta kohtelustasi?
Söderlingska näki leveässä sängyssä suuren miehen sukkasillaan, saappaat potkaistuina jaloista, punaisen parran kissa rinnoilla kuin parran jatkona ... toinen käsi niskan alla, toinen kissaa silittäen ... mahtavana ja varmana. Ukko siihen heittäytyi pitkäkseen kaupungista tultuaan. Päivää, päivää. Loikoo vain. Ei huoli vaivata itseään... ja jos kissakin pelästyy....
Höyryvä teeves' loi lemuaan, kun helpoin taakkoinensa hän siirtyi pöydän luo, jossa viel' isän rinnoilla huomasi vieraan. Karttaen, kummastuin sekä peljäten häiritä heitä, alkoi tyttönen järjestää kupin toisensa viereen; vaan näin lapselleen nyt arvosa pastori lausui: »Heitä, tyttöni, hetkeks työs, suo suutelo siskon nuorelle tälle, jok' äsken vieras viel' oli sulle.
Muiden pelon tähden emme uskaltaneet kauemmin maata toisiemme rinnoilla. 'Mutta mitä wanhempasi sanowat, kun saawat tämän tietää? kysäsin, sillä nyt wasta juolahti mieleeni, että heilläkin oli jotain sanomista. 'He eiwät sano siitä mitään; se on heille suotawa asia', sanoi Wendla luottawasti.
Ei yksikään voinut tuohon kunnian vanhuksen puheesen virkata ainoatakaan iva- ja pilkka-sanaa, vaan kaikki olivat lyötyinä, ja Vanhavirkakin ja vangittu poikansa seisoivat pää rinnoilla ja katsoa tuijottivat alakuloisina lattiaan. Miksikähän tuo ukon puhe teki niin syvän vaikutuksen kaikkein hurjimmissakin kuulioissa?
Ester lepäsi yhä liikkumattomana ja hiljaa itkien Bengtin rinnoilla. Kesken julmaa tuskaa, joka palautuneen muistin keralla virtasi häneen, tunsi hän itsensä omituisen onnelliseksi.
Vierahan rinnoilla siin' ihanaisena rauetess' illan seisoi tyttö ja olkaan tuon nojas kutrista päätään; mut veli kun tuli luo, hymysuin hän kättähän hälle tarjos ja silmästä auvoisesta nyt kyynelen pyyhkäs.
Sen rinnoilla ma lepään, Jok' ompi sieluin hekuma ja autuus Ja josta elämäni, toivoin tulee. En ole kuollut, vaikka kuolla tahdoin; Oi, anteiks' anna, taivaan vallitsija! HANNA. Sä unijuomaa joit, et myrkkyä. ELMA. Nyt ymmärrän. Ja Tykoni on tullut? HANNA. Ja veljes Pauli myös. ELMA. Mun kaunis veljein, Sua tervehdin. PAULI. Mun sisareni armas! ELMA. En petollinen ollut Tykolleni?
Kun minä muistutin, että tämä oli katsottava sekä vaivalloiseksi että sopimattomaksi niin ylhäiseltä naiselta, vastattiin minulle: "Ehkä te luulette että luonto on varustanut naisen rinnoilla ainoasti ruumiin kaunistukseksi, eikä siksi että lapset niistä saisivat ravintonsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät