Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
»Tuota tuossa on minun kiittäminen siitä, ettei minulle sentään pahinta ole tapahtunut, kuten monelle onnettomuustoverilleni», sanoi Riika viitaten tien kupeessa makaavaan upseeriin. »Kuinka niin?» kysyin minä kummastuneena, »olihan hän äsken vähällä ampua sinut kuoliaaksi.» »Hän on siitä pitäen, kun minä tulin rakuunain joukkoon, kiusannut minua rakkauden tunnustuksillaan.
Niini muisti kuulleensa, että Tuomelan patrunessa oli tullut kotiin ja tuonut nuoren sisarensa kanssansa, ja hän päätti vieraan neitosen patrunessan sisareksi. Valkeat katosivat vihdoin, ja Niini läksi levolle ja nukkui. Aamulla oli kello viisi, kun hän heräsi äitinsä vaikeroimiseen ja kysyi: »Oletteko, äiti, sairastunut?» »Olen», vastasi Riika. »Rinnassani on kova polte.
Itse tulisin siellä mahdollisesti taas viipymään hiukan pitempään eikä minun siis tarvitsisi elää alituisessa huolessa ja tuskassa morsiameni kohtalosta. Riika suostui luonnollisesti ilomielin ehdotukseeni ja vaikka meidän olikin hiukan sääli torpan vanhuksia, täytyi eron kuitenkin tapahtua.
Pian vaivuin kuitenkin uneen, sillä kahden päivän jännittävä ajo ja yhden yön valvonta olivat minut lopen uuvuttaneet. Viisainta olikin nyt antaa luonnolle osansa, sillä huomenna kyllä tarvitsin niin sielun kuin ruumiinkin voimia. Mutta tuskin olin puolta tuntia ollut unessa, kun eteeni ilmestyi Riika, tyrkkäsi minua kylkeen ja sanoi: »Joudu, Tapani!» minkä jälkeen hän kiiruhti pois.
Myrskynpuuska tuli niin yllättäen, että purjeita ei ehditty vetää alas, eikä siihen oikeastaan muut olisi kyenneetkään kuin minä ja minun taasen täytyi pysyä peräsimessä. Kaksi kertaa löi voimakas aalto ylitsemme ja luulin jo perikatomme tulleen ja heitin sieluni Jumalan huomaan. Melkein tajutonna nojautui minuun läpikastunut Riika, jonka ympäri olin lujasti kietonut vasemman käteni.
Riika hämmästyi tästä aluksi aivan sanattomaksi ja kun olin kertonut, kuinka sormus oli huostaani joutunut tuoden minulle mykät terveisensä omistajattareltaan, ilmoitti Riika yhden kasakoista ryöstäneen sen häneltä silloin, kun hän vangiksi joutui. Sen jälkeen jutteli Riika hänellä aamulla olleen epämääräisen aavistuksen siitä, että hän tämän päivän kuluessa saisi nähdä minut.
Jo pienuudesta oli hän Tuomelan patruunan äitivainajalla ollut kasvattina, kunnes joutui naimisiin Teräsen kanssa. Riika oli nuorena ollut ihana ja miellyttävä tyttö. Siihen aikaan, jolloin hän oli Tuomelassa, eli vielä nykyisen patruunan velivainaja, luutnantti Kaarle.
Ja nyt sitä mentiin, Juhani löi tahtia sekä käsivarsillaan että jaloillaan. "Tämä on liian vitkaista tahtia, soittomiehet! Nopeammin, nopeammin!" Ja hän notkisti polviaan, levitti jalkojaan ja lensi pitkin lattiaa Riika vieressään. "Varokaas itseänne, jokainen! Karttakaat varpaitanne, herra pastori! Pois jalkasi tieltä, Kalle Schröder!"
»Niin, niin!» sanoi Riika. »Siellä ruusut ovat kaunihimmat, siellä siellä sinä minun sydämmeni ainoa rakastettu täällä maailmassa, ehkä pian näemme toisemme » »
Riika oli siis, maksoi mitä maksoi, Venäjälle säilytettävä, mutta hävitetyn teollisuuden entiselleen-saattaminen olisi "sotilaallisista syistä" ainiaaksi kiellettävä tuolta vastaiselta rajalinnoitukselta. Elokuussa lähetettiin sentähden Riikaan kiireesti lisävoimia, jotka saapuivat siksi ajoissa, että Väinäjoen linja voitiin säilyttää.
Päivän Sana
Muut Etsivät