Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Silloin rähähtivät kahlekoirat portilla vimmatusti haukkumaan, ja kun vouti kääntyi, näki hän Reidan seisovan ulkopuolella uskaltamatta tulla sisään. Siit, koppiinne, koirat! Onko sinulla minulle asiaa? huusi vouti. Voudille on asiaa, kuiskasi Reita luo tultuaan. Mitä asiaa? Epäluuloisin silmin katseli vouti tulijaa. Pappiko lähetti? Pappi lähetti. Lupasi tulla puheilleen...
Sinä tapoit sen. Jouko kiiruhti pois. Reita katseli hänen jälkeensä, näki Panun veräjällä odottavan, tarttuvan Joukoa käteen ja menevän hänen kanssaan niityn poikki. Hän pistäytyi aittaan, sukaisi vaatteita ylleen ja hiipi jälkeen. Mutta kun Panu on Joukon kanssa saapunut metsän rintaan, puhuu hän pojalleen näin: Kuulin, että olet loveen langennut.
Vastaukseksi veti Reita kääreen kauhtanansa alta, avasi sen ja näytti voudille puusta tehtyä nukkea, joka oli vaatteella verhottu. Mikä se on? Tällä on kauhtana teidän kauhtananne verasta ... hattu on kuin teillä on talvella, ja tämä lanka tässä vyötäisten ympärillä ... eikö se ole teidän vyöstänne?
Ehkei se ollutkaan muuta kuin pahaa pilaa; mutta kun Reita luuli tietävänsä, niin tahdoin käyttää tilaisuutta. Hän on muuten, Reita, pyrkinyt päästäkseen kotipuoleensa, saloille saarnaamaan, sanoi hengen käskevän, ja minä olen ajatellut antaa hänen mennä. Tuolla hän tulee ... miksi hän juoksee noin? Mitä se on?
Härkä ryntäsi eteenpäin, heitti kumoon Panun, hajoitti miesryhmän hänen takanaan ja karkasi metsään. Sitokaa hänet! huusi pappi. Ja ennenkuin Panu ehti tointua härän sarvista saamastaan iskusta, olivat Kari ja Reita ja pari muuta miestä hänen kimpussaan ja väänsivät kirveen hänen kourastaan.
Mutta kun Ilpotar vierasten syötyä ja siitä kiitettyä sai vastaukseksi kysymykseensä kuulla, että toinen heistä oli Kontojärven kuulu pappi ja toinen Reita-vainajan poika Reita niin sanattomaksi jäi hän pöydän päähän seisomaan ja sai vasta hetken kuluttua esille vavahtelevan kysymyksen, mitä täällä kulkivat?
Sille se on ahne ... välistä kuorii itsekin puita juuresta latvaan. Pojat alkoivat uhreineen hiljaa hiipiä kuuseen päin, kun heidän koiransa haukahti vihaisesti ja he huomasivat polun päässä miehen, jonka Jouko tunsi Reidaksi. Jouko istui yhä liikkumatonna kivellään. Mitä pojat hiipivät? kysyi Reita luo tullen. Niin, kun siinä nukkuu haltija tuossa ja sille uhrataan. Missä? Tuossapa tuossa...
Mutta samassa keksi hän Reidan ja kysyi: Kuka se tuolta tulee? Vieras on! virkkoi Reita ja oli parilla ponnahduksella nuottakodan edessä. Tästäkö menee tie Panulaan? kysyi hän. Tästä menee! Mutta kuka se on? kysyi nainen. Ketäs te olette? kysyi Reita vastaan. Oletteko Panulasta? Emäntä olen ... tulin vain vedelle ... tämä on Jouko ... mutta eikö se ole Reidan poika? Se on, vastasi Reita.
Orjaksi tiedän vainen Panunkin tyttöä tähän saakka sanoneen. Tietänetkö, Ilpotar, Panun mielen paremmin kuin minä, vaan minä en orjankaan selkää katkaise. Välipä tuolla vähävoimaisella. Taidat vielä Reita vainajan taikoja pelätä. Turhaan niitä pelkäät, ne taiat on nyt paremman miehen käsissä. Emäntä ei vastannut, jätti hierimen apulaisen käteen ja pistäytyi ulos.
Kun Martinus Olai ja Reita joutuivat rantaan, näkivät he Helunan soutavan voudin ruumista maihin. Nähdessään voudin koskeen suistuvan oli hän soutanut vastaan ja saanut lahkeesta kiinni, juuri kun virran laine ruumista nosti ja toinen alkoi painaa. Ruumis vedettiin maalle, ja hiljaa ja äänettömästi itkien alkoi tyttö esiliinallaan kuivailla kuolleen kasvoja ja vettä valuvaa partaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät