United States or Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Isä syytti mielessään emoa, joka ei ollut sikiöilleen sen varmempaa suojaa hankkinut. Toisen ja kolmannen penikan kävi samalla lailla, ja rinnakkain asetettiin ne riviin aholle. Vanha Repo makasi jäykkänä kivellään saamatta silmiään aholta ja voimatta enää olla itseään ilkityöstä syyttämättä.

Nysse ja Ipu tupakoivat yhdessä etualalla syrjässä kumpikin kivellään istuen, Ipu nysällä, Nysse pitkävarrella. Kapine istuksii penkillä. Ah niin! Pellavaa tyttö kitkee, odottaa. Yksin tyttö kitki pellavaa ja itki, poiss' on armas hältä, ah, ei elämältä paljon toivo-a hän voi. Ah niin! Toivehet on jo tyyten laannehet. Itki, kitki suotta tyttö monta vuotta, kysyi kyynelissä: miss' on armas, missä?

Sille se on ahne ... välistä kuorii itsekin puita juuresta latvaan. Pojat alkoivat uhreineen hiljaa hiipiä kuuseen päin, kun heidän koiransa haukahti vihaisesti ja he huomasivat polun päässä miehen, jonka Jouko tunsi Reidaksi. Jouko istui yhä liikkumatonna kivellään. Mitä pojat hiipivät? kysyi Reita luo tullen. Niin, kun siinä nukkuu haltija tuossa ja sille uhrataan. Missä? Tuossapa tuossa...

Vasta sitten, kun ei voitettu hievahdakaan, kun makaa kuni kuolluksissa hangella, päästää hänet toinen, kyyditsee menemään ja ottaa omaksensa valloittamansa neidon, joka edessä kiemaillen houkuttelee hänet metsään takaisin. Vanha kettu on seisonut kivellään sitä näytelmää katsomassa, ja kovin se hänen mieltään kääntää ja sydäntä etoo ja inhottaa. Hyi! tuhkaisee hän sieramistaan.

Mutta tyyni oli , ja leudosti paistoi kuu, ja salaperäiset ja houkuttelevat olivat puiden varjot tuolla metsän rinteessä, jossa hyrisi ja hurisi ja kuului kummia ääniä. Vanha kettu istui yhä kivellään, yksin kaikessa tässä ilossa. Kaikilla muilla oli heillä täällä ystävänsä, yhteiset polkunsa ja piilopaikkansa. Yksinäisyys painoi, alakuloisuus tunki turkin alle ja kuonoa kylmensi.

Mutta kun hän on kadonnut selän siintävän perille, kun saattajat ovat rannalta poistuneet, seisoo siinä vielä kivellään tuo nuori poika, unelmiinsa vaipuneena, kuin kuuntelisi hän jotakin kaukaista ääntä, jotakin sisässään syntyvää säveltä... TYVEN MERI YNN