Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
»En minä tiedä!» vastasi Jussi reilusti, ja Partanen sanoi: »Se on minun liinakkoni.» Taas kääntyi poliisi liperiläisiin ja kysyi ankarana: »Mistäs te sen otitte?» »Kah, yhdeltä pihalta», vastasi nyt Antti. »Kenenkä pihalta?» »En minä tiedä», oli nyt Jussin vuoro. »Ahokkaan pihallehan minä sen heitin. Sieltä ne ovat sen varastaneet», puhkui Mulon Partanen.
Kun en ole mikään pääomien ystävä, esiinnyin Viipuriin tultuani jotakuinkin reilusti. Istuin vossikan rekeen ja käskin ajaa johonkin hotelliin, jossa saisin hiukan levähtää matkan vaivoista, kunnes voisin mennä ihmisten ilmoille, tarvitsematta häiritä heidän makeinta aamu-untaan. Kello ei näet ollut vielä kuuttakaan aamusella.
Mutta miten sait näin pian tiedon onnettomuudestani kysyi Kron, puristaen lämpimästi virkaveljensä kättä; niin, miten sait näin nopeasti siitä tiedon? Oh, varjelkoon, onhan muillakin hyvä vainu, ei yksistään Kronilla, vastasi Ek. Olette menetelleet kerrassaan reilusti, hyvät miehet, selitti Kron, puristaen toistenkin käsiä. Soo, mutisi Ek; toisin ajoin ajatellaan niin, toisin näin.
(Puuhaa myttynsä kanssa, sitä penkoen, kuin huokaillen, mutta leveästi, reilusti.) Jaa, niin se on... Se on tämä maailma semmoinen, että kulitpa sitä pitkin tai poikin, niin nenä se on aina vain edelläpäin... (
Nenänsä hän niisti niin reilusti että lentäen poistuivat pankon eteen näpistä niistä viskattavat. Ja sitte hän vahvisti lujasti: »Elee sen pitää... Sen pitää elee ja, kuule Jussi.»
Suurihan se on raha, mutta ovat monet saaneet suurempiakin. Meri kai kerran tahtoi palkita meillekin, maksaa monivuotiset velkansa menetetyistä verkoista ja särkyneistä venheistä.... Pidetään tavarat ja pidetään reilusti! Ei penniäkään pois, kun kerran on saatu! Silloin tapahtuu vääryys. Ja mikä? Ja kenelle? Totta laivan isännälle. Eihän, koska laiva kerran on vakuutettu ja lasti myös.
Vaan sitä nuo tahtonevatkin, ettei heidän lastensakaan korvissa, enemmän kuin heidän omissaankaan, saisi tunnon vastuksina soida Jumalan soimaava sana, tekivätpä sitten mitä tahansa. Käyhän synninteko silloin reilusti kuin pakanoilta. Aikansa se menee, mutta mistäs otat isämeitäsi kuolinhetkellä, kun tulee kiire lähtö viimeiselle tuomiolle, jos et sitä ole eläessäsi oppinut?
Kenonen, joka ei ennättänyt huomata syrjään väistyvää Anttia, viskasi Antin rukkaset kädestään penkille ja tervehti talonväkeä reilusti, kerskaten: »No nyt saat, ukko Hyvärinenkin, uskoa, että ei se Antti Ihalaisen leski kauvan leskenä ole, sillä sitä kun vain pappilassa käyttää höyräytetään, niin Kenosen akka siitä tuli, että naukasi... Pane pannu tulelle, Hyvärisen akka ja Anna Liisa!»
»Niin on», vahvisti mestari reilusti ja innostui: »Kakstoista poikoo ja tytärtä on tällä pojalla... Niin jotta se on tämä Pietarj autuuven asiissa jo ihe Juakoppi!» Jäppinen katsoo häneen eikä tietysti nähnyt mitään. Toinen taisteli työnsä lomassa reilusti: »Juakoppi... Juakoppi on tää mestarj jo siinä menossa.»
Mutta sitte hänestä tuntui että ei se kappale ollutkaan se. Aivan hän joutui siinä Manassen edessä ikäänkuin häviölle ja alkoi salailla erehdystänsä sulkien kirjan, ettei tuo lukutaidoton poika ehtisi nähdä hänen vahinkoansa ja reilusti hän vielä kehasi sille: »Niin hyvästi osovaa äit lukii uapisesta ... jotta ei tarvihe tavata!» Entistä myrtyneempänä väänsi Manasse häneen silmää.
Päivän Sana
Muut Etsivät