Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Johannes säälitti häntä vähäsen, sillä ei hänen saarnansa ollut juuri mitään innostusta kuulijoihin herättänyt. Nämä tulivat ulos kirkosta silmät rypyssä, kovin ajatuksissaan, ja näyttivät iloisilta, kun saivat kirkonmäellä taas ruveta pakinoimaan jokapäiväisiä, istua rattaille ja lähteä kilvotellen kotimatkalle.
Topias laski kolikon miehen kouraan, iloiten samassa: "Sepä vasta onni, ett'ette välitä enemmästä ja että teillä itsellänne on viisi penniä. Jos tiemme toisten maailmassa sopivat vastuksiten, niin kyllä muistan maksaa ne viisitoista penniä." Saatuaan rahan lähti mies hypäkkäjalkaa eteenpäin. Topias nousi rattaille ja teki rientoa hänkin, ehtiäkseen kotiin päiväiseen aikaan.
Vankkurien lähtiessä Nehljudof istui odottavan issikkansa rattaille ja käski tämän ajaa vankijoukon edelle nähdäkseen, oliko ketään tuttuja miesvankien joukossa, ja sitten vasta, kun naisvangit olivat lähteneet liikkeelle, heidän joukostaan löytääkseen Maslovan ja kysyäkseen, olivatko hänelle lähetetyt tavarat saapuneet perille. Alkoi olla hyvin kuuma.
Nuorukainen nousi sen jälkeen taasen rattaille ja meni menojaan, niinkuin oli tullutkin. Heti olivat he näkymättömissä.
Tänne täytyi jäädä yöksi, ja täällä oli lämmintä, ruokaa ja viiniä, sekä sen jälkeen taas keskustelu opastajain ja kyyti-miesten kanssa. Neljään päivään ei ollut yksikään ihminen kulkenut vuoren-solan läpitse. Vuori oli toisella puolen lumirajaa liian pehmeä rattaille, vaan ei sentään tarpeeksi kova reelle.
Vähän aikaa he kävelivät maantiellä, mutta kun Renkalan ohitse pääsivät, tuli Kallu aika kyytiä ajaa tärskyttäen. Silloin he nousivat kaikin rattaille ja ajoivat nopeasti lukkarille. »Kuules, ukko!» huudahti lukkarin matami tuupaten miestään kylkeen, »joku koputtaa meidän porstuan ovelle » »Mene pian aukaisemaan.» »Hyvänen aika!
Hän pukeutui, ajoi partansa, paneutui mustaan takkiinsa ja valkoiseen huiviin ja oli yht'äkkiä muuttunut arvokkaammaksi ja ikäänkuin vähän viisaamman näköiseksikin. Hänelle ajettiin hevonen rappusten eteen ja hän nousi rattaille rengin pitäessä ohjaksia. Viivytkö siellä iltaan asti? kysyi Elli verannalta, jossa hän istui ja ompeli. Kyllä minä luultavasti viivyn.
Isäntä pyysi Reetan nousemaan rattaille ja selittämään, mihin Kalle oli joutunut ja miksi eivät pappilaan tulleet. Unohtanut oli Reeta äskeiset aikeensa ja matkalla selitteli isännälle arvelleensa, että hän jo oli liian vanha Kallelle vaimoksi, koska ei suinkaan olisi liian nuori hänelle äidiksikään.
Kaikki, mikä oli tapahtunut, mitä hän oli kuullut ja mitä nyt tunsi, oli niin järkyttävää. Hän nojasi raskaasti kaidetta vastaan. Te olette väsynyt, Eilert Olsen pakoitti hänet istumaan. Sitte hän meni tapaamaan emäntää. Neiti Toll tuli hetken perästä. Hän ilmoitti jäävänsä sairaan luo. Hevonen rattaineen pysähtyi portaitten eteen. Tulkaa, sanoi Eilert Olsen, auttaen Toinia rattaille.
Mies, joka hevosen vieressä kulki, huudahti äkkiä "Seis!" Sitten hän tuli kärryjen luo huutaen toistamiseen "Seis!" Hevoset pysähtyivät. Seuraavassa silmänräpäyksessä hän oli noussut rattaille ja tarttui ystävällisesti käteeni, puristaen sitä. "Joko vihdoin viimein heräsitte?" kysyi hän. "Jumalan olkoon kiitos! Minä jo aloin pelätä ett'ette enään virkoisikaan."
Päivän Sana
Muut Etsivät