United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikki, mitkä siivilleen kykenevät: pääskyt, peipot, leppälinnut, varpuset, västäräkit pellolta ja rastaat pellon takaa rientävät hätään ja huutavat ja kirkuvat ja rätisevät ryöstölinnun korvaan.
Kaikki tekee sen vaikutuksen, että vallankumous on ainakin Pietarissa, voitollisesti läpäissyt. Taistelu ei silti vielä ole lopussa. Kiihkeää ammuntaa kuuluu eri puolilta kaupunkia: kiväärit ja kuularuiskut ratisevat sekaisin ja aina väliin jymähtää kanuunanlaukaus. Sivilipukuisten miesten näkee, varsinkin syrjäkaduilla, kantavan julkisesti aseita: kiväärejä, miekkoja, pistimiä, revolvereja.
Hopea helähtää, edut elämöivät, kulta raudan kukistaa. Kurja, vaivainen vuosisata! Maa maahan liitetään, tuliliitot tehdään, valtojen vanteet tilkitään. Aika laulaa lauluaan. Tehtaat temmeltävät, hammasrattaat ratisevat, vettä, verta roiskuttavat. Milloin valkenet, vuosisata? Työmies nousee, maa järisee, valtaistuimet vapisevat. Aika laulaa lauluaan.
Minä kirmaisen noutamaan ne ja sytytän hänen piippunsa, jonka koppa vuoroin imaisee tulen sisäänsä, vuoroin tupsauttaa sen ulos, jolloin rouheet mukavasti rätisevät ja röyheltyvät. Isä katsoo minuun piipun vartta pitkin siristäen toista silmäänsä, mutta ei sano mitään. Se on hyvä merkki, silloin sillä aina on jotakin mukavaa mielessä.
"Hän on poissa", vastasi Klaus, "hän ei tahtonut jäädä, hän hän pelkäsi, ja minä, minä pelkään myöskin, neiti Roosa; minä en voi jäädä yksin hänen kanssaan pitkäksi yöksi, kun ikkunat ratisevat ja uunin piipussa kohisee", ja Klaus, tuo suuri, väkevä mies, vapisi, ja hänen ruskettunut muotonsa kävi vallan vaaleaksi. Roosa mietti silmänräpäyksen ajan.
Niitä sentään uskaltaa laatikkoa raottamalla katsoa, ihastuneena niihin tuijottaa, joskaan ei niitä koskettaa eikä ottaa. Isä istuu tuolillaan ja miettii jotakin. Sitten hän imaisee pitkät rätisevät pohjasavut piipustaan, niin että posket menee ontolle, panee piipun hyllyyn ja avaa, samalla kun savu pöllyää suusta ja sieraimista, sen laatikon, missä ovat hänen pihtinsä.
Talvinen yö. Seuraava päivä on helmikuun 21:s. Kiväärit räiskävät ja kuularuiskut ratisevat silloin tällöin pimeydessä.
"Kahdeksaan asti saan olla joka aamu kotoolla. Oli siellä konttoorissa toista kuin täällä puodissa. Siellä ollaan hiljaa kuin hiiret, kynät vaan ratisevat, paitsi milloin käy vieraita. Aleksei kävi illalla meillä ja vei kantamuksen rahaa mennessään... Syödään nyt jo." Vanhoista tavoista poikettiin sinä iltana, juotiin teetä ja valvottiin kauemmin kuin ennen.
Huilu ei kuulu enää, vaunujen pyörät ratisevat sen sijaan, ja minä olen matkallani. Vaunuja tärisyttää, minä kavahdan ylös, ja huilu on palannut, ja Salem House'n opettaja istuu, jalat ristissä, ja soittaa sitä surullisesti, sillä välin kuin vaimo iloisena katselee.
Tasan kello 9 Aurora aloittaa tulen 15 sentimetrin tykeistään; granaatit lentävät liian korkealla, vain kaksi osuu rakennukseen, linnoituksen valleilta jyrisevät tykit ja vinkuvat shrapnelliluodit, kaupungin puolelta taas ratisevat konekiväärit, tappaen kaksi tyttöä ja haavoittaen muutamia koululaisia.