Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
»Juuri ikään kulki tästä ohi kuusi venäläistä rakuunaa mukanaan kokonainen kuorma meikäläistä rahaa.» »Minnepäin ne menivät?» »Ypäjälle päin ja lienevät nyt puolen penikulman päässä täältä. Kolmen penikulman päässä, Ypäjän ja Jokioisten välillä, sanotaan olevan vihollisten leirin.» »Hyvä on, antakaa meille vain tuoppi olutta mieheen», sanoin minä nimismiehelle.
Samassa näimme tietä lähenevän kahden hevosen vetämäin kuormastovankkurien. Edellä ratsasti kolme rakuunaa ja perässä seurasi samoin kolme. »On viisainta ampua ensiksi kuormahevoset, ettei saalis missään tapauksessa pääse käsistämme», sanoin miehilleni ja määräsin kaksi heistä siihen toimeen, »me toiset käytämme samalla aikaa aseitamme etumaisten rakuunain suistamiseen».
Hän huusi tulijoille, ja toinen kantajista vastasi, että he olivat kaksi talonpoikaa, jotka veivät leipää Suomen armeijaan ja erään majuri Gek'in tyttären isänsä luokse. Rakuuna käski heidän odottaa ja antoi ilmoituksen asiasta likimmäiselle miehellensä, joka taas lähetti sen edemmäksi. Talonpojat puhuttelivat sill'aikaa rakuunaa ja saivat häneltä lupauksen kantaa sairaan sisälle kirkkoon.
Ratsuväki, 500 karjalaista rakuunaa, oli asetettu kummankin siiven ääriin everstiluutnantti Brandenburgin komennettavina. Entinen levottomuus oli vaihtunut välttämättömyyden tyyneyteen. Jokainen oli valmis kohtaamaan sitä, mitä ei enään voitu välttää.
Seuraavan kuun ensimmäisinä päivinä tapasin "Pollux" ja "Bernhardus" nimiset rekattimme, joita seurasin Hankoniemelle. Siellä ollessamme ammuttiin näiltä laivoilta eräänä aamuna venäläinen tunnus-ampuma, ja minä läksin maalle venäläisen vartiajoukon luo. Sekä minä että mieheni olimme venäläisissä puvuissa. Kaksi rakuunaa ratsasti kohta vastaan ja kysyi: "sto krable jeft?"
Minua käytettiin yhä vielä vakoojana, ja hyvin usein satuin minä yhten vihollisten kanssa Åfvassa ja Brändön kappelissa. Kerran kuin istuin kirjoittamassa eversti Böckler'ille, tuli paikalle vihollisia, kasakoita ja 150 rakuunaa, ja minun täytyi jättää läkki-astia sekä päällys-takkini ja juosta vartioroviolle. Talonpojat, jotka siellä vartioitsivat, tekivät lusikoita, kauhoja ja sankoja.
Silloin haihtui kaikki sumu ja näimme takanamme viitisenkymmentä venäläistä rakuunaa ja kasakkaa, jotka olivat seurailleet meidän jälkiämme. Kymmenkunta heistä seisoi lähellä rantaa odotellen taaempana seuraavia tovereitaan. Käskin Ahokkaan pysähtyä muutaman kallion suojaan pitämään heitä silmällä ja lähdin itse juoksujalkaa lähimpään taloon saadakseni sieltä jotakin syötävää.
Majuri Nasse puheli kovaäänisesti pöytänsä päässä ja kun Nisse kuuli mistä keskusteltiin, puuttui hänkin puheeseen: »Niin herraseni, jos suvaitaan minunkin lausua ajatuskantani tässä asiassa, niin täytyy minun tunnustaa, että minä kaikinpuolin olen samaa mieltä veljeni kanssa». »Mitä, tuhatmiljoonaa korvennettua rakuunaa, se Nisse siellä sanoo?» huusi silloin Nasse.
Yksi joukostamme lymyili aina pensasten välissä kukkulalla pitämässä silmällä tietä. Kun posti tulisi edempänä tien mutkassa näkyviin, tuli hänen variksen raakunnalla antaa merkki nuotiolla oleville sekä päästää peräkkäin niin monta kvaa-ääntä kuin saattueessa olisi rakuunaa.
Osastossa oli 4 pataljoonaa Savolaisia, Savon ja Karjalan jääkäriä, 50 karjalaista rakuunaa sekä 4 kolmipuntaista tykkiä. Koko luku teki 2,700 miestä eversti Cronstedtin johdolla. Matkan määränä oli Revonlahti. Kello oli 4 ja 5 välillä aamulla ja vielä oli niin pimeä että joukot vaan ylen vitkaan etenivät.
Päivän Sana
Muut Etsivät