Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025


Se on valinnut minut itsekkyytensä välikappaleeksi, toiset minua vihaavat, toiset mielistelevät, eikä minulla ole ainoatakaan oikeata ystävää, joka minua koko sydämestään rakastaisi. Kuningatar, jonka pitäisi olla minulle äidin sijassa, on kova ja kylmä; hän haaveksii huvilinnoistaan ja huolehtii pojastaan; minua rakastaa hän vähemmän kuin kivipalatsejaan.

Kirous ehkä ei enää tule päälleni rukoile Jumalaa, että hän tukee minua mutta jos niin kävisi, että se jällensä alkaisi vaivata minua, en tahdo musertaa samalla toisenkin sydäntä." "Bolton, kuinka voit ajatella noin, kun tiedät, että hän rakastaa sinua?" "Nyt ei hän rakasta minua niinkuin hän rakastaisi, jos hän olisi vaimoni.

Eikö heille nyt annettaisi anteeksi tätä rakkauden itsekkäisyyttä, että he pitäisivät yhden itseään varten, yksinomaan itseään varten, tämän, joka ei menisi naimisiin, joka ei toimisi mitään, joka olisi tullut maailmaan ainoastaan sitä suloista tarkoitusta varten, että hän rakastaisi heitä ja olisi itse rakastettu? Se oli heidän vanhuutensa unelma, se palkinto, jota he pyysivät elämältä.

VARRO. Ette suinkaan, hyvä rouva, luulen, että erehdytte. Tuota tunnetta ei voi sanoa rakkaudeksi. Kaarlo pitää häntä arvossa, ihailee hänen sulouttaan, viehättäväisyyttään ja hyviä ominaisuuksiaan, joita hän joka päivä on tilaisuudessa näkemään. Mutta, että Kaarlo rakastaisi häntä se ei ole totta. LIINA. Häntä? Siis on olemassa todellakin joku hän.

Paul suuteli hienoa, lumivalkoista kättä. Kuutamo valaisi hänen mustaa tukkaansa, ja poppelit kuuluivat suhisevan yötuulessa. Lienee suloista rakastaa kuoleman jälkeen, varsinkin jos ei ole löytänyt rakkautta elämässä, kuiskasi kaunis ranskatar haaveilevan kaihomielisesti. Ken ei rakastaisi teitä, Herminie! Ken ei ilolla kuolisi tehdäkseen teidät onnelliseksi. Entä eläisi, Paul?

Aholle kävelemään riensi Viija, ettei ennättäisi muita tulla hänen yksinäisyyttään häiritsemään. Minä olen kaikkein onnettomin, vaikka minua onnelliseksi ylisteltiin, ajatteli hän. Vieläkö minä sitä osaan uskoa... En minä osannut valita sellaista, joka minuakin rakastaisi... Voi, kun ei tätikään tuota sanonut, eikä ollut vastaan... Pienoinen joki juoksi tuolla muutaman matkan päässä.

"Luuletteko, että te, jos rakastaisitte vaimoa joka teitä rakastaisi, tekisitte hänet onnettomaksi?" "Sitä en toden totta tiedä; mutta en ole nähnyt naista, jota voisin vaimona rakastaa. Ja meidän ei tarvitse sen edemmäksi asiaa tutkia. Mitenkä on tuon pahasti pidellyn harmaan hevosen käynyt?" "Kiitoksia, se oli vallan terve, kuin viimeksi siitä kuulin."

Te saattekin halveksia minua ... minä ansaitsen sen ... voi, voi, minä olen onnettomin ihminen maailmassa. Antakaa minulle anteeksi ... ettekö voi sitä tehdä ... enhän olisi loukannut teitä niin, jos en teitä rakastaisi... Ja hän oli vakuutettu siitä, että hän nyt todella rakastikin häntä. Hän tahtoi vetää hänet luokseen, pyyhkiä pois hänen kyyneleensä.

Mutta ell'ei Hän olisi sellainen, niin eihän kukaan Häntä pelkäisi, ei kukaan rakastaisi Häntä. Varmaankin oppiaksemme paremmin tuntemaan Häntä Hän ilmoittaa itsensä ihmisille heidän omien käsitteidensä avulla.

Kirje sisälsi ainoastaan nämä sanat: "Sormus palaa teidän tykönne. Minä en voinut elää mennäkseni naimiseen toisen kanssa. Minä en milloinkaan tiennyt kuinka hellästi teitä rakastin ennenkuin, ennenkuin aloin rukoilla että te ette rakastaisi minua liian paljon. Rakkaani! rakkaani! hyvästi rakkaani! "Lily."

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät