United States or Saint Kitts and Nevis ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Itselleni!» huudahti Antti. »Arvaan, että rahani ovat joutuneet Juken käsiin ja silloin ne eivät polttele ei sinun eikä minun näppiäni. Kun sudelle suuhun niin vatsaan, on vanha sananlasku.» »Sitten uskon vasta Juken kavalaksi, jos hän ei anna niitä rahoja», sanoi Hanna vakavasti ja aikoi jatkaa, että eihän Jukke ole sanonut olevan velkaa kuin kolme tuhatta.
Elsan rahat kyllä täyttivät tuon vajauksen, ja hän sanoi: "Minä annan rahani, niin voitte ostaa mökin vaikka tänään." "Vieläkö sinulla ovat rahasi säilössä, etkö ole vaatetta ennättänyt ostamaan? Ole niin hyvä ja anna ne lainaksi; minä en niitä tarvitsisikaan, jos minä olisin saanut emännän hautauskustannukset käteeni.
En tunne ... mutta se nimi... Jöns Barrus. Kenties on hän saarnannut teidän pitäjän kirkossa? Anna. Kenties onkin ... se on aivan luultavaa... Jöns Barrus. Hänestä olisi tullut hyvä pappi, siitä olen täydellisesti vakuutettu... Mutta Herran päivät! Tässä seison ja opetan sinulle sotatemppuja, unhottaen että varkaat kenties varastavat kaikki rahani.
Kaikki rahani, neljäkymmentä kahdeksan markkaa, olivat häviössä. Vaimoltani, joka jäi ystävien luo kaupunkiin, sain kolme markkaa ruokarahaksi neljäntoista penikulman matkalle. Lankeemukseni kaupungissa tuntui tekevän kohtaloni ansaituksi. Kärsin sisässäni kauheita tuskia. Kauas oli paennut omantuntoni entinen sulo ja rauha. Tuomion tuli paloi nyt sisässäni ennen siellä rakkaus säteili.
Nämä päättyivät siihen, että jouduimme erään ahnaan julmurin alustalaisiksi... Tämä tiesi että minulla oli hyvät varat. Yhä vähemmäksi kävivät varani, kunnes en veroja jaksanut enää maksaa. Silloin sain muun hyvän päälle raippoja siksi, että olin muka rahani piiloittanut. Taloni otettiin minulta pois ja meidät ajettiin vanhaan saunaamme asumaan... Tämä kaikki tapahtui tänä keväänä..."
Harmi ajattelemattomasta kaupastani tuotti minulle enemmän tuskaa kuin leikkikaluni iloa." "Tämä vaikutti kuitenkin minuun mahtavasti ja tuli tulevaisuudessa suureksi hyödyksi minulle. Usein kuin olin kiusauksessa ostaa jotakin hyödytöntä, sanoin minä itselleni: 'Muista vihellyspilliä', ja niin säästyi rahani."
Vaan minä sanon teille suoraan, että minun rahani ovat kunnialla ansaittuja ja liian hyviä sellaisten elättämiseksi, jotka juoksentelevat miesten jälessä ja rakentelevat jalkalapsia. Minua kummastuttaa, että te kehtaattekaan tulla pyytämään ja vaivata itseänne.
Anna minulle nyt vähän rahoja ostaakseni puita, ett'emme, lapsesi ja minä, kuole viluun! Vieläkö mitä! Nuo pirun poliisit ja poliisimestari itse, tuo korkean kruunun kirottu katujunkkari, tuomitsivat minulle sakot ja sakoillaan minulta varastivat rahani! H tin tuli sentään! Vieläkö hän puhun rahoista!
Teidän äijänne jatkoi matkaansa vankasti; me erosimme toisistamme kolme päivää ennen Pietarin päivää; minä ensin aijoin tavoittaa häntä, mutta tiellä tapahtui kaikenlaista, etten päässytkään; rahani hukkasin, eikä sitten ollut, millä oisin jatkanut matkaani; niinpä käännyinkin kotia.
Heidän hyvistä teoistaan mainittakoon se että he jättivät minulle takaisin rahani, jotka oli jaettu miesten kesken, ja vaikka niitä olikin vain kolmas osa alkuperäisestä summasta, olin kuitenkin iloinen ne saadessani ja toivoin niistä paljon hyvää siellä vieraassa maassa jonne nyt olin matkalla.