Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. lokakuuta 2025
Olin vanhemman neiti Fieldersin luona tässä hiljakkoin, ja hän selitti minulle oikein häpeävänsä pukuaan, mutta sanoi tulleensa huomanneeksi, että säästäväisyys on välttämätöntä. 'Voisimme ehkä kyllä uhrata pukuumme enemmän kuin moni muu', hän sanoi, 'mutta annan ennemmin rahani sairaanhoito-yhdistykselle'."
Mutta tämä ei vastannut hänelle mitään, pitihän vaan molemmin käsin toista hepoa kaulasta kiinni. "Mitäs nyt? Miks'et virka mitään? Onko sinulle vahinkoa tapahtunut?" "Vaikka niinkin". "Ja mitä?" "Kaikki kaluni ovat palaneet, vaatteeni ja vähät rahani. Ei jäänyt muuta kuin mitä päälläni on". "Paloivatko isän vaatteet myöskin?"
Hyvä, herra äkimys, menehän vain minua pakoon, vaan erottamattomia ystäviä me ollaan kuin ennenkin. Sinulla on minun rahani ja minulla sinun varjosi, emme siis pääse rauhaan kumpikaan. Onko milloinkaan kuultu, että varjo olisi herralleen uskoton? Sinun varjosi ajaa minut sinun luo, kunnes lopulta otat sen haltuusi ja niin minä pääsen siitä erilleni.
Kuuriruhtinas katseli niitä hyvin hellästi ja suruisesti, aivan kuin rakastava heittää jäähyväiset rakastetullensa. "Mayer Anshelm Rothschild", sanoi hän, "minä uskon teille sen, mikä minulle on kalliinta, tärkeintä ja tarpeellisinta maailmassa, nimittäin rahani. Minä olen kurja, paon-alainen mies. Te olette varjeleva minua siitä, ett'ei minusta tule kerjäläistä. Tahdotko tehdä sen?"
Vaan muista nyt, poikani, että aivan vähän voin jälkeeni jättää sekä hänelle että sinulle, ajat ovat kalliit, maa vähäväkistä, ja sinä olet paljon maksanut minulle. Et päivääkään ole työtä tehnyt leipäsi edestä, vaan sitä en paheksi. Jos tuolla kaukana voit ko'ota niin paljon kuin sanot, niin ovat rahani edestäsi hyvästi käytetyt.
"Talo ei liene muuta kuin yksihuoneinen tölli, vaikka se maksaa enemmän, kuin minun rahani. Mutta mummolla on paljo enemmän itsellään", vastasi Elsa. "Mummon täytyy välttämättä antaa Elsalle velkakirja; oikeastaan saisitte hankkia takauksen", sanoi maisteri.
"Varsinkin oli minua miellyttänyt tuon herran puheessa se kohta, joka koski elinkorkoa. Tosin se seikka, että yhtiö saisi pitää rahani jos kuolisin, tuntui ensin oudolta. Mutta kun mietin asiaa joka puolelta, ei se ollutkaan niin hullua. Minä olin yksinäinen, naimisiin en ajatellut aivan pian mennä, olin juuri ulkomaille lähdössä, enkä tiennyt miten minulle siellä kävisi.
Oi, te pienet kahvikekkerini, kuinka teitä kaipasin! Ja tämä kaikki sentähden, että olin uskonut rahani henkilölle, jolla oli yleistä luottamusta...
Ehkä minä en maitakaan viipyä tällä kertaa, kun sain asiani sanotuksi. Vaan onko se nyt sinusta mieleen, josta puhuin. Niin mikä? Se ostaminen. Jo minä toki olen jos kuinka iloinen, kun te olette niin hyvä ja ostatte, sanoi Viija. No, mitäpä se minun hyvyyteeni paljon kuuluu, eihän siinä minun rahani kulu ja tuskinpa sinunkaan... Hyvästi nyt... Tule sinnekin meille olemaan.
Rahani olivat kaikki menneet, minulla ei ollut mitään enää myydä; minä olin nälissäni, janoissani, uuvuksissa ja mielestäni yhtä kaukana päämäärästäni, kuin jos olisin pysynyt London'issa.
Päivän Sana
Muut Etsivät