Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Ja hänelle sain sanotuksi yksinkertaisesti ja suoraan, että tahdon oppia suutarintyötä, ja pyysin päästä hänen verstaaseensa. Ehdot hän sai määrätä niinkuin itse tahtoi. Hän tosin kummasteli pyyntöäni, mutta ei pannut vastaan.
Tosiaan tuntuu se, jos tahtoo sanoa jotain siitä, kuin tuntuu nähdessä uskollista lapsuuden-ystävää, kaivattua toveria. Aivan olin minä kiusauksessa huutaa hyvää päivää rakkaille männyille Obin rannalla. Sähkötietä ilmoitin Tomskin poliisille tulostani, sekä pyysin sen antamaan tietoa sikäläisille luteerilaisille siitä.
Tuota, minä tulin ilmottamaan, että nyt on jonkinlainen kuume liikkeessä ja että se kai se nyt on tarttunut HOFFMANN. Vai niin, vai niin. Istukaa! Tutkitaan taudin laatua. Ehkä sallitte kätenne. SAARA HUMALISTO. Ei, kiitos vaan. Kyllä minä pääsen auttamattakin istumaan. HOFFMANN. Se tahtoo sanoa minä vaan pyysin kättänne valtimon koetusta varten. Suokaa anteeksi, mutta
Pyysin talonemännältä suurenpuoleista vasua lainaan, johon keräisin luita. Mitä sinä luista keräät? kysyi hän. Niitä ostetaan. Kuka niitä ostaa? Kyllä niitä jotkut kuulemma ostavat ja jauhattavat niistä jauhoja, joita käyttävät pellolle lannaksi, virkkoi suutarinemäntä. Vai niin. Mene ja käske Katrin antaa, on kai siellä semmoisia vasuja.
Joka päivä kirjotin hänelle. Kirjotin kauniisti. Pyysin karttamaan Elliä ja hän vastasikin että ei halua häntä nähdäkään. Hän rakastaa ainoastaan minua. Ja näihin kirjeisiin vastatessa alkoi avautua minun runosuonenikin. Vastauskirjeissä tietysti vannoin hänelle ikuista uskollisuutta. Kerrankin kirjoitin runollisesti: "Elän yksin sinulle.
"Tuollahan se on tawoittamani uudistalo", ajattelin itsekseni iloisesti, ja pian olin uudistalon pihalla. Pienen, uuden tupasen akkunoista loisti kartanolle iloinen walkea ja melkeinpä kadehdin niitä onnellisia sisällä olijoita, jotka siellä oliwat ulkona raiwoawalta myrskyltä suojassa. Kun sain hewosen riisutuksi, astuin kursailematta sisälle, toiwotin hywää iltaa ja pyysin hewoselleni suojaa.
Minä olin seurannut hänen kintereillään parhaani mukaan hapuillen ja tunnustellen tietä. Hän pyysi minua astumaan sisään, ilmoittaen tämän olevan minun huoneeni. Seurasin hänen pyyntöään, mutta pysähdyin muutaman askeleen otettuani ja pyysin tulta voidakseni käydä nukkumaan. »Mitä vielä», sanoi hän, »onhan nyt kirkas kuutamo.» »Eihän nyt valaise kuu eikä tähdet.
Niin että minä, lyhyeltä puhuen, nyt olin kokonaan suunniltani ja riehuin sinne tänne vierashuoneessa. Tällä kertaa luulin, että olin tappanut hänet. Minä parskutin vettä hänen kasvoillensa. Minä lankesin polvilleni. Minä revin hiuksiani. Minä julistin itseni luonnottomaksi hirviöksi ja säälittömäksi pedoksi. Minä rukoilin häneltä anteeksi. Minä pyysin häntä avaamaan silmiänsä.
Minä tulin luoksenne nöyrällä mielellä ja pyysin silloista anteeksi, vaikken vielä tänäpäivänä tiedä kummallako meistä olisi enemmän anteeksipyydettävää. Ja minä menen nytkin, mutta en käskemällä enkä yksin, vaan vaadin mitä minulle kuuluu, vaikka se olisi tähtenä taivaalla!»
Tuo kaikki näkevä, jot' ilkailin, Kääns' omaan päähän valherukouksen Ja todest' antoi, mitä suotta pyysin; Näin jumalattomain hän miekkaa ohjaa, Sen kääntäin kärjen haltijainsa rintaan; Näin Margareetan kirot päälleni Raskaina lankee: "Muista", niin hän sanoi, "Sydäntäs murehella kun hän raataa, Ett' oli Margareeta ennustaja." Häpeäpaaluun minut viekäätten; Syy luopi syyn ja vääryys vääryyden.
Päivän Sana
Muut Etsivät