Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Minä olin toissapäivänä viimeksi Toholassa ja näin hänen kyllä toimekkaasti puuhailevan talouden askareissa. Pikaisesti hän kiersi kirnua, voi syntyi neljännestunnissa, mutta sitten olikin tyttö punainen kuin mansikka, sanoi Hietalan Hilma. Ahaa! Vieras kuulee, mistä tuulee! Hilma nähtävästi puhuu pussiinsa päin.
»Mies syöpi, mies saapi, miehelle antaa Jumala», sanoi puhemies kovaan ja pönäkästi, ja silloin lähdimme pirtistä. Jälkeen vielä eräs sanoi: »Ne nuo puhemiehet on kaikki samanlaisia; ne puhuu pussiinsa kuin venäläinen vierasmies.» Ja muutama joukosta huusi: »On tielläkin tilaa, jos on vartta virsussakin, minkä tuon sulhasen kengissä.» Tulimme rappusille, siellä oli äitini.
Minä en kuule mitään, minä en tahdo kuulla mitään, vaan menköön seura tiehensä! Pankoon hän, mamselli, pillit pussiinsa, ja ottakoon hynttyynsä ja tuon saatanan viulurempukan, tai miksikä sitä kutsutaan, ja menkää pois molemmin; sillä, Jumalan kiitos; ei poliisi eikä metsävahti ole kaukana ja väkeä kyllin. Berndtsson äkkäsi. Kuulkaas, sanoi hän; tunnettehan te vanhan Marian Anton'illa?
Ja katsokaapas, Ville, kun se ei pappilassa ollessaan antanut Matin hevoselle mitään, ei heiniäkään käskenyt ottaa, eikä Mattikaan ilennyt pyytää ... vaan kun minä sitten kävin, niin ruustinna käski panna hevosen talliin ja tehdä appeen talon värkeistä ... pitipähän silloin antaa, supisi Liisa Villelle ja sanoi sitten vielä hiljemmin Villen korvan juuressa, että »niin puhuivat piiat ja kyllähän ne tietää, että se aina aitassa käydessään pisti jauhoja omaan pussiinsa ja möi niitä ... saattaa se sen tehdä täälläkin, niin ettei pitäisi antaa käydä itsekseen jauhomakasiinissa...»
Minkä kuningas asettaa ylimmäksi valtikkansa huippuun ja kerjäläinen tarkimmasti kätkee pussiinsa ja mitä aatelismies pitää elämäänsäkin arvokkaampana, senkö minä, rahankin herran ja kuoleman voittajan, niin välinpitämättömästi viskaisin pois kuin lapsi helistimensä!
Hän tekee, näet, retkaleesta ihmisen. Tämä kun nyt oli saanut kuulla, että vanhin veljeni halusi itsellensä viulua, tuli jo seuraavana päivänä meille viulurämppä kainalossa. Tätä tarjosi hän nyt veljelleni "velaksi" ja lupasi myöskin sunnuntakisin ja neulomassa ollessansa antaa opetusta ilmaiseksi. Velka maksettiin siten, että äitini työnsi hänen pussiinsa muutaman kapan jyviä.
Ja sinä pidät vahtia tässä, varrot, kunnes nuori pari käy metsästä ulos? MIKKO. Ei yhtään paria, yksinään ja pariton on Esko, niinkuin suora-lesti. Tuolla hän istuu ja noukkii pussiinsa riisiä hyvitteiksi äitilleen, jonka vihaa hän pelkää kovin, viivyttyään niin kauvan hääretkellänsä, tuomatta toki nuorta-muoria huoneesen. KRISTO. No peijakas! Kuinka ovat asiat? Eikö saanut hän Kreetaansa?
No ei tule kysymykseenkään, että minä sivu suuni puhuisin. Hän sanoo sen niin kirkkaalla ja tarmokkaalla nuorukaisäänellä, että alan heti tuntea häntä kohtaan suurta luottamusta ja myötätuntoa. Pysykää vain lujana eteenkinpäin. Niin, ei niille pidä mennä mitään kertomaan, kuuluu ylhäältä M:nkin ääni. Kyllä minä ne tunnen, eivätkä ne minua niin vain pussiinsa pistä, vakuuttaa V.
Päivän Sana
Muut Etsivät