Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Teki tieolla venettä, tietoisilla tehtahilla; iski kerran: läksi laita, iski toisen: syntyi toinen, iski kerran kolmannenki: siitä sai koko venonen. Jo työnti venon vesille, laski laivan lainehille. Sanan virkki, noin nimesi, itse lausui ja pakisi: "Kupliksi, veno, vesille, lumpehiksi lainehille! Kokko, kolme sulkoasi, kokko, kolme, kaarne, kaksi varaksi vähän venehen, pahan purren parraspuuksi!"
Mutta Martina vastasi häntä, huulta purren: "Jaa, te miehet, te olette häijyt, häijymmät meitä! Isä, hän taitaa kieltää lapsensa ja käydä sen ohitse; mutta äite, hän ei tee niin, hän ei taida, ei tahdo sitä tehdä. Sinä olet häijy!" "Minkätähden sinä soimaat minua sillä muotoa?" "Enpä minä sinua soimaa. Enkö minä saa vaikeroita?" "Rauhoitu vähäisen! Tästä päivästä saa loppunsa kaikki häijyys!"
Ja samassa irtautti hän itsensä hurjuuden voimalla Carinon käsistä ja riensi salin etäisimpään osaan. Hän pakeni vuoteensa komeroon uutimien taaksi ja luoksensa vetäen niitten paksut poimut, sitoi hän ne nopeasti kiinni. "Et pääse minusta", kiljui Carinus, himon hurjuudessa, työntäen kiinivedettyjä uutimia vastaan, ja koetti niitä kiivaasti repiä auki, purren nuorien solmuksia irti hampaillansa.
Immen kättä puristaa, ehättää, löytää purren. Neiti kalvas katsomaan jää jälkeen säälein, surren. KANSAN K
Anna Jolanta syöksyi toilettipöytänsä luo, tarttui hienoon nenäliinaan ja hankasi sillä niin rajusti kasvojensa alaosaa, että ne tulivat niin punaisiksi kuin olisivat olleet maalatut. Hyi, hyi! kiukutteli hän hampaitaan purren; tuhat pisaraa aqva tofanaa kuin yhtä hänen huultensa kosketusta!... Hyi, hyi!
Ma käännyin Mestariini, tiedon mereen, ja kysyin: »Mitä tuo on? Miksi vastaa tuo liekki kaukaa? Ken ne iski ilmi?» Hän mulle: »Tuoltapuolen aallon tumman jo nähdä voit sa, mikä vartoo täällä, jos sumu suon ei sulta kätke sitä.» Ei jousenjänne nuolta ammu, joka niin vinhaan kiitäis halki ilman koskaan, kuin täällä näin ma purren puikovaksi
"Mutta kuulkaa vielä tämä ainoastaan" hän nojautui tässä taasen eteenpäin ja sanoi hampaitansa purren: "Tietäkää siis, että minä sydämeni pohjasta halveksin teitä". Liikutettuna ojentihe tyttö äkkiä.
Sanoi vanha Väinämöinen: "Vakavampi maisin matka, vakavampi, vaikeampi, vielä muuten mutkaisempi. Lysti on venon vesillä, purren juosta jolkutella, ve'et väljät välkytellä, selät selvät seurustella: tuuli purtta tuuittavi, aalto laivoa ajavi, länsituuli läikyttävi, etelä e'elle viepi. Vaan kuitenki kaikitenki, kun et mieline merisin, niin on maisin matkatkamme, rantaisin ratustelkamme!
Olin jo mennyt niin pitkälle, etten enään voinut peräytyä, vaikka henki menisi. Menin siis akkunalle ja tartuin vesitorveen. Kyllä vähän pelotti. Ei katkennut torvi; aloin siis laskeutua sitä myöten alas. Käsiä kyllä kuumotti, nahka meni läjään, verta alkoi tihkua sormista; mutta hammasta purren laskeusin, laskeusin yhä alemmaksi, ja niin olin enää vaan parin sylen päässä maasta.
Jos olisimme itseltämme iljenneet, olisimme menneet juoksujalassa rantaan. Nuolena lensi soutuvenhe teloiltaan vesille, ja yhdellä työntäisyllä oli se purren kupeella. Millä nautinnolla minä päästelin auki purjeita, ja mikä suloinen soitto oli minulle rissain narina! Miten intohimoisesti hän heitti vettä venheestä ja miten nopeasti hän suki purjenuorat reikiin!
Päivän Sana
Muut Etsivät