Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025


En ole tottunut sitä aina ja joka hetki sanoiksi pukemaan. Seis! Mihin hiivit kuutamon välkkeessä, mies? Aiotko varastaa vai eikö tekosi muuten siedä päivän valoa? Menen lemmittyni luo. Aion varastaa suukon hänen huuliltaan. Etkö pelkää kiinni joutuvasi? En pelkää mitään, kun on hänestä kysymys. Jos joku tahtoo tieni sulkea, lyön hänet kuoliaaksi kuin jalopeura käpälällään.

Tytöt riensivät pukemaan itseänsä matkaa varten. Meeri ja Helka asuivat yhdessä eräässä kammarissa yläkerrassa, ja Gerda, joka kesän ajaksi oli jättänyt vuoteensa orpanalleen, oli muuttanut pieneen vieraskammioon, jossa hän sai olla häiritsemättä kirjoineen. Pojat ja herra Kontio asuivat ylikerran porstuan toisella puolen, ja lapset makasivat alhaalla isän ja äidin luona.

Niin merkillisen hyvälle se heistä maistuikin tällä kertaa ... niin hyvälle, etteivät milloinkaan ennen muistaneet, kuten itse Tiinalle kertoivat. Lapset heräsivät, miltei yhteen aikaan. Heille oli hauskaa tuossa pahnain päällä vehkeillä niin kauan kuin äiti käski pukemaan ja korjasi pois oljet. Lapset eivät yleensä osaa kestävää murhetta kantaa. Hetkellinen ilo sen poistaa.

Kummallista, että pastori viipyy tänään niin kauvan yläkerrassa. *Matami Helseth*. No, useinhan se tapahtuu. Mutta kai hän nyt jo pian tulee alaskin, luulen ma. *Rebekka*. Oletteko nähnyt häntä tänään? *Matami Helseth*. Vilaukselta vaan. Kun vein kahvia hänelle, meni hän makuukamariinsa pukemaan päälleen. *Rebekka*. Kysyn vaan siksi, että hän eilen ei ollut oikein terve.

»Jaksan minä, jaksan heti, kun vaan olisin vaatteissa.» »Minä tulen teitä pukemaan. Ja sitten kai rouva ottaa meistä kumman hyvänsä mukaan? Emme uskalla laskea teitä menemään yksin, kun olitte niin kipeä yöllä.» »Nyt olen ihan terve. Mutta tulkaa vaanMiinan ehdotuksesta otettiin hevonen; Alma nousi rekeen, Maijaliisa istui penkille kuskin rinnalle.

"Paikalla!" vastasi hiljaa neiti ja juoksi eteiseen. Palvelija tuli ja antoi kreivittärelle kirjat ruhtinas Paavali Aleksandrovitshiltä. "Hyvä! kiittää käske, sanoi kreivitär. Liisa, Liisa! minnekäs sinä juokset? "Pukemaan itseäni." Ehdit, muoriseni. Istu tähän. Aukaise ensimmäinen osa, lue ääneen... Neiti otti kirjan ja luki muutamia rivejä. Kovemmin! sanoi kreivitär. Mikä sinun on, tyttö?

Järvestä tultuaan, värisivät kuitenkin hänen päivettyneet jäsenensä, ja hän oikein kiiruhti vaatteitansa päällensä pukemaan. Levolle mennessämme oli jo käki ja laululintuset vaienneet; ainoastaan laulurastas lasketteli omituisia säveleitään ja ruisräähkä yksitoikkoista narskutustansa. Aurinko oli jo noussut, kun Vihtori herätti minut, sanoen äitillä kahven jo olevan valmiina.

Vaan luuletteko varmaankin, että nuo polkupyörät kestävät tuollaisen hirveän ajamisen, kysyi tuomarin rouva nauraen. Kyllä, ne ovat parasta lajia, vakuutti Väinö. Mennäänpäs kohta koettelemaan, ehdotti hän. Ja nyt he kaikki läksivät pihalle harjoittamaan. Tytöt menivät kuitenkin ensin pukemaan yllensä lyhyemmät hameet ja sill'aikaa pojat vähän puhdistivat polkupyöriä.

Eikä mitään neuvoa jäänyt. Täytymys oli Yrjö viedä ja jättää kohtalonsa vasaran varaan. »Olisipa se Vimparin pastori tässä, niin minä kysäisisin, että tämäkö se on se Jumalan huolenpito orvoista lapsistaitki Liisa hommautuessaan Yrjöä viemään huutokauppaan, joka oli tänään ja jota pidettiin kansakoululla. Hän koetti pidättää itkuansa, kun rupesi pukemaan Yrjöä.

Heidän piti saada lisäpalkkiota siitä. Semmoisena minä en koskaan, en koskaan ole nähnyt häntä, en ennemmin enkä sittemminkään. Mutta kuin Elina tuli sinne, oli hän aivan entisellään. Välisti hän voi olla vähän naurettavakin, esimerkiksi silloin, kuin hän rupesi pukemaan itseänsä uuden kuosin mukaan.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät