Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Minä en tahdo häntä häätää, kun arentinsa kerran maksaa, mutta kun saari on sinun, niin annat Korsulle semmoisen potkun, että hänestä pääset!» Kuka on Korsu? Naapuri ... tuossa toisessa päässä saaren, sanoi Söderling. Maailman suurin roisto! Verkkovaras! Salakalastaja! Sala-ampuja! Merirosvo! Ruumiinryöstäjä! puhkesi ukki.
Tuskin oli Juhani saanut nuo sanat suustaan ennenkun hän sai aimo korvapuustin. »Siinä on sinulle vaivoistasi!» sanoi emäntä, ja kohta sai Juhani vielä kelpo läimäyksen toisellekin korvalle, ja kun hän koetti paeta hirmuista emäntää, sai hän lisäksi aika potkun. Swartin emäntä meni raivostuneena mutisten tupaan. »Mokoma pojan-kollo ja tuommoinen köyhä tytön-luuska!
Kyllä tuo mies minua niin sapettaa!... Potkun tarvitsisi ulos talosta! No, kyllä minä tiedän! Taluttakaa te Savelan hevonen tuohon kuistin eteen! huutakaa mennessänne tytöille sinne navetan puoleen, että laittavat sen porsaskorin kärryille!... ja niin on kaikki valmiina, ettei muuta kuin ... mars vaan! Osaattepa te, emäntä!
Varhain seuraavana aamuna, joka oli sunnuntai, lähti Pekka uutta pyydystään kokemaan. Jo kaukaa näki hän, että saalis oli käynyt satimeen ja oli vielä elossa. Pekalta pääsi ilon huudahdus, ja hän ponnisti pitkän potkun suksillaan. Se hyppi ja telmi siellä ja pölyytteli lunta ympärilleen.
Minut sidottiin ensin eräitten rattaiden perään, jossa sain haisevia heiniä pureksia nälissäni. Minulle eivät, näet, antaneet enää sen potkun jälkeen niin paljon kauroja kuin ennen. Siinäkö nyt minua käännettiin ja väännettiin, mikä jalkoja koetti, mikä suuta availi. Jo teki mieli purasemaan, mutta hillitsin kuitenkin itseni, onhan se sydän minullakin, niin hevonen kuin olenkin.
Ja se saattajaneiti, joka toi sen kapineita, se kun nauratteli ja oli hyvissään ja kutsui vastakin käymään. Siinä pidetään niitä aivan varsinaisina, että herrat paremmin tulisivat taloon juomaan ja tuhlaamaan rahojaan... Arvelin antaa hänelle potkun, vaan heitin kuitenkin sillä kerralla semmoisekseen.» Hannan kasvot kuohahtivat punaiseksi.
Se oli hyvin kaunis. Esa kentiesi ajatteli: kaunis kihlasilkkinen. Heti hän kuitenkin senkin, ikään kuin omia ajatuksiaan paeten, työnsi laukkuun, heitti laukun nauhasta ryssän kaulaan, tarttui sitten tämän kaulukseen, avasi oven, pisti siitä tupaan ja antoi vielä potkun takapuoleen. Tuo kaikki tapahtui niin äkkiä, ja muut olivat niin äimissään, ettei kukaan ehtinyt sanoa sanaakaan.
Kun rohkeimmat vahdeista nyt jo lähenivät hevosta, rupesi se isäntänsä kiljuessa potkimaan niin, että kaviot maantien kivistä tulta iskivät. Suutari Erkki sai rintaansa potkun ja kellistyi tien sivuun. Tuon kumman elukan potkujen edessä pakenivat jo rohkeimmatkin. Ratsastaja, joka oli tunnettu Karhun Esaksi, sai sen ajetuksi murroksen yli.
Virkki jo nostaltain, mut juonen muisti Odysseus, tarkkasi polven taipeeseen lamauttavan potkun; sortui mies selin siitä, ja päätyi päälle Odysseus Aiaan ryntähien, ja sen hämmästyin näki kansa. Nosti nyt vuorostaan jalo jaksaja, oiva Odysseus hiukan hievauttain, mut maastapa ei ylös saanut; kamppasi siinä hän kohta, ja maahan kumpikin kaatui viereskellen vierekkäin, ryvetettynä multaan. Oisivat kolmannesti he iskeyneet heti yhteen, mutta jo nousi nyt itse Akhilleus hilliten heitä: "
Päivän Sana
Muut Etsivät