United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Melkein kaikki työväki oli koossa pihalla, kun saavuimme sinne, ja porstuan edessä seisoivat herra Claudiuksen vaunut. Hän itse astui samassa portaille sadenuttuun puettuna ja hattu kädessä. Oli ikäänkuin rauhoittava voima lähtisi hänen ihan tyvenistä kasvoistansa: melu loppui heti.
Kiiti ovelle kuin näätä, poikki porstuan jo luisti, portahille yhtä päätä, räjähtää kun pommi muisti. Siin' ol' äijän töitten loppu, vaan ei vielä tullut hoppu; maaten maassa mullin mallin Munter virkkoi: 'Hiis vei pallin. Tänään aamun suussa häilyi vielä hengen viime kyven; loppuun saakka sama säilyi hällä sankar-ryhti tyven.
Kauroja, oluella kasteltuja kauroja olivat saaneet Muikkulan juhdat. Oikein kuoppi kavioillansa köyhkeää lunta Tuomaan-markkinoilta vaihdettu Kimo, hän kun levottomana seisoi porstuan edessä kirkkoväkeä rekeensä odotellen. Päätänsä hän ravisteli uljaasti, ja vempeleesen sidottu kulkunen helähteli. Mutta pirtissä hankki väki kirkkoon.
Tuli on irti! huusi hän ja kiiruhti kolkuttamaan voudin kamarin suljettua ovea. Kohta kuului sieltä liikettä ja häärinää. Vouti syöksyi ulos vähissä vaatteissa ja koetti avata porstuan ovea. Se oli suljettu telkitty ulkoapäin. Heti paikalla älysi mestari Aatami vaaranalaisen asemansa. Ne roistot! huusi hän. Ne ovat kiivenneet lankun yli, teljenneet oven ja sytyttäneet katon tulipalloilla.
"Mene matkoihisi ja tuo huomenna kuolleesta herännyt tänne". Ja ennenkuin Matti ehti mitään ajatella, mitään tehdä, oli kapteeni tarttunut hänen käteensä ja saattanut hänen ulos. Ja ennenkuin Matti ehti mitään miettiä, tapasi hän itseänsä seisomasta porstuan oven ulkopuolella, ja porstuan ovi oli lukittu hänen takanansa. Hän kääntyi porstuaan päin, kynsien korvantaustaansa.
Nyt on aika pakkanen, kirkas on taivas, ja pohjoinen palaa. Kuules, kuinka nurkissa paukkuu. On kai lauhtumaan päin, arveli räätäli. No ihmeellistä kolinaa, eihän se enää laitaa ole, sanoi suutari, nostaen päänsä tarkastelevaisesti. Ja todella kuului erityistä kolinaa ulkoa. Miehet kuuntelivat tarkkaan ja tulivat sitten päätökseen, että joku oli porstuan ovea kolistamassa.
"Mitä nuorena varoo, siten vanhana kärsii", sanoo sananlasku. Siellä Röyhiössä vasta elämää oli pidetty silloin aatto-iltana. Tapeltu oli koko yö, kertoi Vikelän Matti. Yhden läimäyksen oli hänkin saanut rysäänsä. Olisi kai enemmänkin satanut, mutta pääsi porstuan kokille pakoon. TILTA. Kas se! Häntä nyt kanssa tarvitaan joka paikassa suuhunsa saamassa. Olivat tietysti kaikki humalassa?
Laurilla oli tyhjä säkki kainalossa, jonka hän laski porstuan kynnykselle ja istui itse viereen. "Armollinen emäntä", hän alotti puheensa, "te elätte nyt onnen päivänpaisteessa ja Silpon Lauri on köyhä.
Rouva Hedenstam sill'aikaa järjesteli huoneet, laitteli tuoreita kukkia astioihin, katatti pöydän kuistille, asetti esiin voileipäpöydän, niin että kun hovioikeudenneuvos ja hänen kolme vierastansa parinkymmenen minuutin kuluttua astuivat rannasta ylös, oli kaikki valmisna ja hän itse tapansa mukaan seisoi porstuan portailla antamassa miehellensä tervehdyssuutelon.
Enkö sittenkään olisi tuota turhaan Marjalle rakentanut? Jospa se sittenkään ei sitä viero, on ehkä siitä taas hyvilläänkin koska on olkikupo ovella ja vastat porstuan penkillä. Ei nyt entisistä mitään ... kuka tässä aina voi kaikki sanansa punnita!