Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. lokakuuta 2025


Hän rupesi pihaa lakaisemaan ja aikoi sen tehtyänsä panna nuoria kuusenoksia portaitten eteen, mutta lihava juottoporsas yhä esteli, se kun juoksi hänen perässään, ravistellen hänen hameensa liepeitä. Liisu torjui porsasta pois, mutta se aina vain seurasi häntä, ja samassa vieras ääni huusi: »Kas vain! Kylläpä näkyy, että hyvin hoidettu elukka ruokkijansa tuntee

»Vai terveenä se Loviisa eli!... Kun ei näet ole kukaan hisahtanutkaan, että Vatanen on jo leskenä vaimostaan!... Kas tuota porsasta, kun ei syö siivolla, vaan tolaa vain lattian maidollapäivitteli Kaisa. Antti taas puolestaan piti puhemiehenä asiaa nyt vireillä, sanoen: »Leskeksihän se Jussi jäi! Vaikka olisi siinä Vatasen talossa tarvittu vaimonpuolikin

Jussin mitta oli täysi. Vanha rakkauskin unohtui. Hän kerskasi pistäen: »No ei ole meidänkään matkassa, tämän Ihalaisen kanssa, yhtään Liperistä tullutta porsasta, vaan ihmisiä olemme vielä molemmat, vaikka olemmekin ikämme Liperintaipaleella eläneet ja omaa kontua viljelleet.

Hän vastasi varmuudella: »Sitähän me läksimme tuomaan tarjolle, kun niitä tällä Vatasella on liikenemään asti ja toisiahan ne siat siellä maalla vain porsivat.» »Vai vartavasten porsasta tuomaan

Silloin Antti nousi, alkoi kävellä ja kussuttaa porsasta perästä tulemaan, mutta poikakin todisti: »Porsas vain katsoo, eikä tuleViimein suuttui Antti, ryntäsi suin päin porsaan kimppuun ja huudahti: »Etkö sinä paholaisen vietävä antaannu!» »Puhvastasi porsas ja lasketteli saparo suorana pakoon, Antin painaessa täyttä juoksua jälestä.

"Ole varoillasi!" huusi nuorukainen hänen jälkeensä ja juoksi rinnettä alas. "Kaikkia vielä!" huudahti Olina vihaisesti ja joudutti edelleen porsasta kepillä, jotta se päästi hurjan kiljunnan ja ryntäsi suoraan jokeen vetäen Olinan mukanaan. Ja siinä se ui aika kyytiä virtaa alas ja veti Olinaa jälessään kuin vedenpinnalla ajelevaa katajapensasta.

Niilo ei kuitenkaan ollut aikonut antaa tilaisuutta niin helposti käsistään mennä, ja hän seurasi Olinaa. "Enkö minä saa porsasta ottaa?" huusi hän. "Minä tulen kyllä omin neuvoin aikaan;" sanoi Olina, "senhän olen tehnyt jo kaksi kuukautta." "Niin, mutta tuolla joessa olisi pahoin käynyt," sanoi nuorukainen hymyillen. "Ei kukaan pyytänyt sinua avuksi tulemaan," ärjäsi Olina.

Mutta Petter oli niin iloinen, kun oli jälleen kotona ett'ei kuunnellut emännän muistutuksia ollenkaan; rautiot tekivät hänet vielä iloisemmaksi ja ajatus, että Paavo nyt oli saanut vähän nenällensä, saattoi hänet oikein hyvälle tuulelle, niin että hän, rautioita talliin taluttaesssaan itseksensä pititteli: sen hän sai, kun porsasta potkasi: Vaan Matti ei iloinen ollut, sillä vuosi on pitkä aika, ja hän tiesi, että kun asiat kerran rupeaa sotkeutumaan, niin sotkeutuu ihan kokonaan.

Mutta silloin tapahtui odottamatonta. Sakarin neuvosta oli nelikymmen-miehinen joukkonsa koonnut matkan varrella kaikki sianporsaat, ja kullakin porsas, joillakin kaksikin porsasta kainalossa, syöksyi nyt hurja, iloinen joukko johtajansa johdolla mökkiin. »Punnitulle porsaatkomensi Sakari ja oitis piti mökissä iloa neljäkymmentäneljä iloista ja viatonta porsasta.

"Minä ajattelin," jatkoi nuorukainen nöyrästi, "että jos sinä antaisit asunnon..." "Ohoh! nyt tuli asia ilmi! Niin, olisihan tuo vallan oikein että sinä saisit taloni!" "Minä panisin työni lisään, sinä et milloinkaan tulisi sitä katumaan!" sanoi nuorukainen hartaasti. "No, sen työn, mikä minulla on, jaksan itse tehdä," vastasi Olina ja ajoi porsasta eteenpäin näyttääksensä kykyänsä.

Päivän Sana

beduineihimme

Muut Etsivät