Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


"'Herra kapteeni, tarjouksenne on näinä köyhinä aikoina erittäin viehättävä, mutta kuitenkaan en voi siihen suostua; olen jo ikämies, voimani on taisteluissa rauennut ja jo halaan lepoa! Etsikää siis joku nuorempi tähän pihtiin.

Mutta silloin astui Jorma Panun eteen kädessä päre, jota oli ollut pihtiin panemassa, ja surumielisesti päivitellen ja päätään pudistaen virkkoi hän: Ei ennen näin vihamiestä vastaan käyty, eivät totta tosiaan Kalevan urhot nukkuvaa vierasta saunaan salvanneet ja elävältä polttaneet ... ilmiotteluun vaativat, miekkansa mittasivat ja vuorotellen iskivät... Häpeän sukuani! Aika aikaa kutakin...

"Arvelipa tuo mitä tahansa, vaan en minä vain teidän kannaksillanne ole seisomassa ... enkä ole teidän hypiteltävänännekään, siihen minä voin teille vaikka kirjat antaa... Päästään tuonne juuri omin nokkinsakin, kun sukset otetaan, kosk'ei oikeata kyytiä ruveta antamaan", kivahteli Lippa kurkottaen orrelta päreen, jonka sytytti ja pankon nurkassa olevaan pihtiin työnsi.

Kyllä se nyt siinä ruostumaan joutaa, sanoi isä, mutta Pekka ei enää puhunut mitään. Vähän ajan perästä hän rupesi kenkiään paikkaamaan. Kurotti orrelta päreen, pisti sen pihtiin ja istui jakkaralleen pankon nurkkaukseen. Me lapset huomasimme sen ennen kuin isä, joka, selin Pekkaan päin, kirvesvarttaan lampun alla veisteli.

Tuossa salissa oli hiukan pimeää, varsinkin pilvisellä ilmalla ja joulun lähestyessä, mutta "akuttimet" eivät suinkaan sitä vaikuttaneet, sillä semmoisia ei ollut olemassa eikä pimeä haitannutkaan. Uunin tuli loisti oivallisesti ja juhliksi sekä aatoiksi pantiin vaksikynttilöitä seinien vähäisiin pihtiin; arkipäivillä täyttivät muutamat hyvät talikynttilät pöydällä kaikki tarpeet ja vaatimukset.

Semmoisia hätä kelloja te olette kaikki." "Kyllä minulla oli todellakin sydän kintaan peukalossa," sanoi Tiina, "mutta kuka kumma sen on mahtanut pihtiin panna?" "Kukas muut, kuin se pojan heittiö sen olisi siihen tuonut," päätti Anni ja jatkoi innokkaasti "ansaitsisi saada aika lailla koivurieskaa se hylky, kun semmoisen sekamelskan aikaan sai.

Mitenkähän olisi sen päälle sattunut polkasemaan, kyykkämyisissäänhän hän oli koko ajan," arveli Sikke-muori hyvin viisaan näköisenä. "Miten lienee niehentäytynyt, sillä sehän on kai ihan varmaa, jott'ei käärme itsestään ole pihtiin tunkeutunut," intti Pekka yhä.

TUOMAS. Saatappas se tänne peukaloni ja etusormeni pihtiin. AAPO. Ja lähetä se heille oikein miehen kourasta. JUHANI. Juuri niin! täällä on myös vastassa miehen kanki. TUOMAS. Pois alta, muutoin annan sulle sarven otsaan. AAPO. Ohipa se humisee! EERO. Voi, Juho-veikkoseni! miksi piekset tyhjää tuulta noin? JUHANI. Iske vastaan, Simeoni, läimäytä nurin että tanner soi! Oh sinä nahjus itseäskin!

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät