United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Kuulin haarniskasi kalskahtavan, kun lankesit», vastasi vanki, »ja nyt näen sen myös kiiltelevän. Oltuasi tässä pimeydessä yhtä kauan kuin minä eroittavat silmäsi kyllä pienimmänkin maassa matelevan sisiliskon.»
"Kuinka omituista se on", sanoi Kenelm, joka yhä nojasi kaidepuuta vasten, "että kaikilla matkoillani on aina juoksevan veden näkeminen ja lirinä minua viehättänyt, Mitä ajatuksia, mitä unelmia, mitä muistoja pienimmänkin puron aallot voisivat kertoa, jos eivät itse olisi niin suuria filosoofeja tosin pinnalla hyvin raivoisia kun joku este niiden juoksua ehkäisee, mutta välinpitämättömiä kaikkeen nähden mikä tuottaa surua ja kuolemaa olennoille, jotka uneksivat ja tuntevat niiden rannoilla".
Sun henkes saastuttaa tään paratiisin, sun sanasi tään puhtaan salin, eikä mun sydämeni tunne, joka kuohuu, pois tahran pienimmänkin torjuakseen. ANTONIO. Mi ylhä henki povess' ahtaassa! TASSO. On vielä tilaa rintaa avarruttaa. ANTONIO. Avartuu sanoistakin monen rinta. TASSO. Jos ritar' oot, kuin minä, näytä se! ANTONIO. Oon kyllä, mutta tiedän, missä olen.
Freedrik, joka tavallisesti oli huvitettu asiain kaikista erityiskohdista, tahtoi nähdä hienotaonta-verstaan ja tarkastella niitä monia eri asteita, joiden läpi pienimmänkin ruuvin täytyi käydä, ennenkuin se oli valmis asetettavaksi paikalleen rataslaitokseen.
Sama henki tiesi maullisesti sovitella vähimmänkin kappaleen, hyödyksi ja huviksi sille jota se liikutti. Elämän laatu oli yhtä säänöllinen. Puhtaus höystäsi ruoan ja ystävällisyys teki pienimmänkin atrian iloiseksi pidoiksi. Vuorottain luin minä ja vähä Elina joka päivä aamu- ja ehtoorukouksen, jonka leski päätti virren laulamisella, jonka jälkeen me ilo-mielin menimme työhön tai levolle.
Jokaisen pienimmänkin muutoksen sumussa ja hänelle niin tutuissa puunlatvoissa olisi hän huomannut; ei vähinkään ääni jäänyt häneltä kuulematta. Vankavedellä näki hän veneen, joka laski Kuruun päin, jonka kellotapuli näkyi etäältä puiden välissä. Maanpuolella ei hän huomannut yhtäkään liikuntoa. Hän astui sentähden alas ja läksi kirkolle.
Vaan älkää liatko suurta hankettamme Ja hengen voittamatont' uljautta Aatoksell' että työmme, asiamme Kaipaisi valaa; joka veren tippa, Mi Rooman miehen suoniss' on ja josta Hän ylpeilee, on äpäryyteen syypää, Jos osan pienimmänkin vaan hän rikkoo Sanasta, jonka antanut hän on. CASSIUS. Mut Cicero? Hänt' eikö tiedustella? Hän, minä luulen, innoll' yhtyis meihin. CASCA. Hänt' ei saa unhoittaa.
Hän repi tukkaansa, ja kuultuaan pienimmänkin liikkeen, vaikkapa se olisi ollut hänen itsensä aikaansaama, hän juoksi ikkunaan huudahtaen: Vihdoinkin Ensio tulee. Mutta hän ei tullutkaan. Neljäntenä yönä vielä Ester valvoi. Hän ei suostunut kenenkään neuvoihin. Hän ei tarvinnut lepoa. Lapsikaan ei enää juuri äännähdellyt, mutta Ester tahtoi katsoa häntä.
Liljan tapaisena, niin hentona ja valkoisena kulki äiti kodissaan hienossa aamupuvussansa pyyhkien pyyhinliinalla pois pienimmänkin pölyhiukkeen peileistä ja pöydiltä. Tavallista suurempi ilon ilme elähytti hänen kasvojansa, muuten niin kalpeat posket punersivat vienosti ja huulet liikkuivat vaistomaisesti ikäänkuin lausuen helliä, ilahuttavia sanoja.