Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Pitääkö minun mennä? kysyi hän. Pitää, sinun pitää mennä, vastasi Ester ja työnsi häntä hiljaa edellänsä. Penna ei vastustellut. Voimakkaampi tahto oli voittanut hänet. Hetken kuluttua nukkui hän jo sikeässä unessa. Ester palasi hiljaa takaisin vanhuksen luo. Isä, sanoi hän, tuommoiselle miehelle te tahdoitte uskoa tyttärenne!
Minä tyydyn isäni tahtoon, vastasi Ester nöyrästi. Yksi tunti tai oikeammin muutamat sanat olivat muuttaneet hänen mielensä. Mikä vastikään oli näyttänyt hänestä onnettomuudelta, siitä oli nyt tullut hänelle pelastus. Hyvä on, sanoi isä, ikäänkuin ei muusta olisi voinut olla puhettakaan. Kutsu tänne Benjamin; minä tahdon tehdä tilini tämän maailman kanssa, enkä jouda vitkastelemaan. Penna tuli.
Tämän oli ämmä tehnyt kopealta porvariskuninkaalta ja tämän yhtä kopealta tyttäreltä saamaansa hyvää maksua vastaan, koska tytär oli ollut vähällä jäädä vanhaksi piiaksi, kun mukamas ei sen vähempi mies kuin kreivi kelvannut hänelle. Ja kaikkihan olivat sanoneet: mitäpä Penna kelpaisi mokomalle, joka osasi saksaa ja kenties espanjaakin!
Penna, joka tämän selityksen alussa oli seisonut silmät selällään, näytti olevan tyytyväinen ja tahtoi nyt esiintyä rakastettavana sulhasena. Hän tiesi kyllä, sanoi hän, että ukkovaari asettaisi kaikki oikein päin.
Tänään seison täällä minä lyhytaikaisine muistoineni eilen seisoi täällä joku toinen, huomenna taas toinen kaikki olemme hetken lapsia, mutta te olette vuosisatain! Hän lähtee oijustamaan vallin yli Larssonin leikkituvalle; hän tietää, kuka siellä odottaa, kuiskasi kiusaaja vierustoverilleen. Penna murahti kuin kahlekoira. Olisinpa vanha husaari, kyllä minä tietäisin, mitä tekisin, jatkoi toinen.
Se oli niihin aikoihin kuin Penna sen unen näki, jota sitten kaikkialla kertoi seudun väki. Oli niinkuin ollut oisi suuri pätsi maassa, suurempi kuin Immolan ukin tervahauta haassa. Siitä tulenliekit nousi Suomen taivahalle, äänet hurjat, huutavaiset kaikui kaikkialle: »Paadam, paadam Paaranista! Jehova on suuri. Jaoitettu on Jeriko ja pyhän linnan muuri.»
Mutta ethän toki aikone ottaa miestä, joka on puoleksi turkkilainen? muistutti Veronika hämmästyen. Aion kyllä, sittenkun olen oikein hyvästi unohtanut sen toisen, mutta kun se ei tulle minun elinaikanani tapahtumaan, niin saa Istvan eli Penna, niinkuin ne nyt häntä nimittävät hakea emännän mistä tahtoo Perttilän taloon. Maltas, minä vähän raotan isän kamarin ovea.
Mutta katsokaas, Penna oli viisaampi kuin luulittekaan ja sattui näkemään herransa jalan jäljen hietapolulla leikkituvan luona. Kernaasti minun puolestani, se oli minun herrani, ja joka sanoo ainoankaan pahan sanan hänen saappaansa kannasta, se saapi minun kanssani tekemistä. Mutta pankaa tytölle suitset suuhun ja pitäkää ohjat tiukalla.
Menkää heti kohta, menkää, ennenkuin kukaan tietää, kuinka asia on, valtiopäivämiehen luo ja sanokaa hänelle, että olette tarkemmin miettinyt asiata ettei teillä ole halua mennä naimisiin, niin pääsette kunnialla koko jutusta. Penna alkoi tapansa mukaan miettiä.
Yhtä hämmästyksissään kuin hänelle luvattu morsiamensa, tapaili kunnon Penna pitkiä niskakarvojaan, kiskoakseen sieltä vastauksen sedän odottamattomaan ja imartelevaan tarjoukseen, kun samassa saapui sanantuoja, ilmoittaen kahdelle nuorimmalle Larssonille, jotka kuuluivat porvariston ratsuväkeen, että heidän heti kohta tuli kiiruhtaa harjoituksiin Korsholman luo.
Päivän Sana
Muut Etsivät