United States or Tuvalu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Seisoimme hetkisen äänettöminä ja allapäin hänen ympärillään ja ryhdyimme sitten valmistamaan hänelle hautaa kummun rinteeseen, kahden petäjän väliin. Kun olimme laskeneet toverimme aseineen sinne havuvuoteelle, siunasin minä haudan, minkä jälkeen yhteisesti veisasimme virren ja peitimme haudan. Yksi miehistä leikkasi toisen petäjän kylkeen ristin sekä vainajan nimikirjaimet.
Heti sisään tultuamme komennettiin meidän pojat siivoustyöhön. Marmorameren rannasta kannoimme hiekkaa ja peitimme lika lammikoita sekä hautasimme raatoja. Isohousuiset kylän talonpojat seisoivat vieressämme katsellen ja ihmetellen suu ammollaan. Helmikuun 23 päivän aamulla varhain k:lo 3 saimme kiireen käskyn ja huuto kuului: "Nouskaat ylös, heti paikalla lähdetään Konstantinopolia kohden!"
Sitä täytyi meidän ajaa pois seuraavalla hupaisella tavalla; hyppäsimme pitkin vuoririnnettä ylös- ja alaspäin ja heitimme painia siksi kunnes veri hiukan lämpisi, jonka jälestä vedimme saappaat eli töppöset jaloistamme ja hieroimme niitä lumella. Minä eräine kumppanineni kaivoimme lumikinokseen kojun tapaisen loukon eli vajan ja peitimme sen suun telttakankaalla.
Silloin kun mummon ensikerran tapasimme ja rekehemme peitimme, oli hänellä wielä äidin sydän, joka woi rakastaa tuota hyljättyä ja ylön katsottua, langennutta Sannaansa ja anteeksi antaa hänelle rikoksensa; nyt oli tuo ainoa Sannaa rakastawa sydän kylmennyt, se ei woinut enää rakastaa, eikä sieltä enää woinut kuulua semmoisia sanoja kuin: "Sanna=raukka!"
Keskeltä nuoruutes kade kuolema pois sinut riisti, riisti sun äidiltäs, riisti sun armahaltas. Pettäen kuolemankin me sun, Lycian tyttäret, vielä huulesi suudelmin peitimme, Tuntematon, seppelen myrtinoksista teimme sun päätäsi varten, laulaen laskimme sun hautahas, Tuntematon. Pienen lapsen hauta Yöstä ma saavuin, yöhön ma lähdin, näin valon tuskin, päivästä en elämän nähnyt ma aamuakaan.
Sitten kaivoimme matalan kuopan, jonka pohjan peitimme lehdillä ja panimme suolaisella merivedellä täytetyn eläimen niille. Sitten seurasi taas kerros lehtiä ja viimein multaa ja pieniä kiviä. Päällimmäiseksi sytytettiin siihen aimo nuotio. Vähän ajan kuluttua alkoi nuotiosta nousta niin herkullinen haju, että tuskin voimme vartoa, kunnes juhlapaisti olisi kypsynyt.
Tämän ikävän tapauksen ilmoitimme heti päälliköllemme, joka käski meidät hautaaman hänen kaupungin ympärillä oleviin hautausmaihin, mikä olisi läheisempi. Itse me sitte hautasimme ja siunasimme soturitoverimme viimeiseen lepopaikkaansa; haudalla lu'imme "Herran rukouksen" ja "siunauksen" ja sen jälestä peitimme haudan.
Rekeen peitimme ukon ja niin hän lähti, kiitellen ja kostellen. Näin pari kyyneltä vierähtävän hänen silmistään, jotka ryppyisten kasvojen, kenties kurjuuden uurtamia vakoja myöden vierähtivät alas. Niin hän meni. Minua kovia kummastutti se seikka, miksi ukko vapisi niin kovasti meille tultuaan ja sielläkin ollessaan ja miksikä ei hän lähteissään vavissut ensinkään.
Ainoastaan rannan puolelle jätimme niin suuren aukon, että mies helposti voi siitä ryömiä ulos ja sisään. Siihen toimme oveksi suuren kiven, jolla sisäpuolelta aukon suljimme, ettei nukkuessamme mitään vastenmielisiä vieraita seuraamme saapuisi. Viimein peitimme koko aluksemme mullalla, kivillä ja hiekalla, saadaksemme huoneemme vähän lämmintä pitäväksi ja myös estääksemme alustamme ravistumasta.
Miten vaihtuukin tappio, voitto, ijät kaiket taivahan kaarista on tuo kaikuva syyttävä soitto: Itävalta hyökkäsi Serbiaan, meni Saksa Belgian sotaan, on häpeä iskeä heikompaan, ken kaatuukin miekan otaan. Valkeat hanget mustan maan, toitteko rauhan maailmaan? »Emme, me peitimme vain veret, rauniot, ruhjotut ruumiit, asunnot autiot'» Valkeat hanget mustan maan, teidät ken tänne kutsuikaan?