Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Mihin luokkaan joutuisi nyt tyttärenne herra Niilon kanssa? Pelkäänpä, siihen toiseen. Tämä mies on tuhlaaja verraton, ja anna tuhlaajalle vaikka miljonia ja pian haihtuu kaikki pois kuin akanat tuuleen. Voi tytärtänne, jos kohtalonsa tämän miehen kanssa yhteen liitetään! Hän on tavoiltansa saastainen. Peeveli! hän mua inhoittaa kuin kärme. MAUNO. Kaiketi nyt erehdyt.
»Peeveli, mutta ne saivat selkäänsä!» virkahti hän ja nousi ikään kuin innostuneena. »Mitä vielä, ei ne paljoa saaneet», väitti Esa, näyttäen siltä, että hän enemmän ajatteli muuta kuin tätä. »Kyllä ne saivat tarpeeksensa. Mutta mitä varten sä sitä Ellaa löit?
TOPIAS. Ja ota myötäs, mitä sinulle kuuluu. Tässä on lakkis. Sinustako naimisiin! Köntti! Annappas takaisin valtuuskirja; lupauskirjani tänne! Mikä on tämä variksen-jalka? Ei vastausta. Tämä variksen-jalka? kysyn minä. ESKO. Kyllä se on minun puumerkkini. Sen luulin siinä tarvittavan laillisuuden tähden. SEPETEUS. Mikä kopea rohkeus! Sinä peeveli! ESKO. Puhu puolestani, Iivari!
MARTTI. Yksi sana, kiivas herrani yksi tärkeä kysymys. MARKUS. Mikä sana, sinä peeveli? Mikä kysymys? Sanoppas. MARTTI. Tämäkö on ritarillista, että herra Niilo antaa rääkätä tämmöistä vanhaa kääkkää kuolleen morsiamensa edessä? MARKUS. Morsiamensa! NIILO. Mitä kuulen? MARKUS. Morsiamensa! MARTTI. Niin, niin. NIILO. Mitä hourit, vanha tonttu? MARTTI. Ei, herra. Nyt on muistonne huono.
ELIAS. Tuostahan lystihuoneesta tien vierestä astutaan vaunuihin, jotka tulevat kujan kautta. Matti, peeveli, tappeli itsensä kyytiin! No, no! ANTON. Jääköön säkki tähän. ELIAS. Kannan sen lystihuoneesen käskyn mukaan. Ehkä pannaan sinne vielä jokin kylänkaakku. Mitä minä tiedän? ANTON. Laske se paikalla maahan, muutoin paukahtaa sakarasauva! ELIAS. Kannan sen lystihuoneesen. ANTON. Elias!
Tämä olis yks mainio stoffi yhteen komediaan, sanoi tohtori, joka tunsi näytelmätaidetta. Se olis mainio effekti, jos kuka olis, joka osais sitä kompponeerata. Voi sun peeveli, kun se olis hyvä! No kerrassa mainio! Mutta kuinka hän tähän suostui? Täytyi, täytyi ... tämä on oikeastaan minun keksintöni, heh, heh, heh!
ONNI. Mutta se on todellakin asia, joka sinua tulee ilahduttamaan sen luulen voivani taata. Siltäkö se kuuluukin? No, suo anteeksi sitten! En minä sinua tahdo häiritä. Parasta siis, että paikalla toimitan asiani, että kaikki on selvä ennenkuin muut tulevat. No, peeveli, tuossahan ne jo ! SEITSEM
Aukusti alkoi hautoa mielessään karkuunlähtötuumia. Niitä hänen suunnitellessaan alkoi taas kuulua Santerin lukua. Sitä kuunneltuaan hetken aikaa Aukusti tuumasi ääneen: »Mikähän peeveli siinä on konstina?»
AAPO. Kunnon mieheksi hänen luulisin ja että hän kanssamme haasteli vakaasta rinnasta, mutta seiskäämme vahtia, sillä herroihin ei ole luottamista. JUHANI. Seiskäämme valmiina kaappaisemaan kohden susien kotoa. Hänellä on peeveli nahassa, hän koettaa vietellä meitä paulaan.
Mutta hauskaa tämä on! Voi peeveli sentään! Kesken kaiken innostuksen alkoi tungeskella mielessä jotakin, joka koko illan oli siellä ollut liikkeessä, mutta ei päässyt esille. Nyt se ponnistautui päällepäin, ja Antti näki koko matkansa kotoa, sieltä ylhäältä Kuopiosta tänne alas, tänne alas Helsinkiin, ihan siihen, missä hän nyt seisoi laulavan kaasuliekin alla.
Päivän Sana
Muut Etsivät