Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Mariannen kummasteleviin kysymyksiin vastasi palvelijatar: "Rouva otti mukaansa värilaatikon. Minä luulen, että hän maalaa muotokuvan nuoresta herrasta, joka on kuollut." Kun Mathieu ja Marianne kulkivat tehtaan pihamaan ylitse, ahdisti heitä se haudan hiljaisuus, joka nyt vallitsi tässä suuressa työn kaupungissa, missä muulloin oli niin paljon pauhinaa.
Palvelijatar vastasi hiljaa: No ... sisarenpojastani. Vai niin, sisarenpojastanne! Ja kohauttaen olkapäitään rouva Aubain jatkoi kävelyään, mikä merkitsi: Sitä en tullut ajatelleeksi!... Muuten, se ei minua liikuta! Laivapoika, jätkä, kaikesta sitä välittäisi!... Kun sitävastoin minun tyttäreni... Ajatelkaahan!...
Minulle ei sen päivän elämyksistä jäänyt mieleeni juuri muuta, kuin että editseni oli pyrähtänyt parvi iloisia, innostuneita nuoria miehiä, ja että tuolla vuorilla jossakin oli joku omituinen mies, jolle talonpojat hymyilivät ja josta pappi ja postimestari olivat toista mieltä kuin ravintolan palvelijatar ja hänen isäntänsä, joka nähtävästi suosi häntä siksi, että hänellä oli hänestä jotakin hyötyä, tai ehkä siksi, että mies ja hänen majansa olivat kiikarin saavutettavissa vain hänen hotellinsa edustalta.
Ja sairaalan palvelijatar Manta Ahma tahtoi sitten hänet naida: paiskautui kerran pimeässä keittiössä hänen kaulaansa, se keltainen ja laihaluinen rakastunut tyttö. Jos sen olisi antanut, naimisiin se olisi hänet vetänyt, hänet, joka oli luotu muuhun.
Orja tuli Ionen huoneeseen ilmottamaan, että Glaukuksen palvelijatar halusi häntä tavata. Ione mietti hetken. »Hän on sokea, tuo palvelijatar», orja sanoi. »Hän tahtoo asiansa puhua vain sinulle.» Arvoton on se sydän, joka ei onnettomuudelle lämpene. Heti kun Ione kuuli, että lähetti oli sokea, tunsi hän, että hänen oli mahdotonta antaa kieltävää vastausta.
Liisa veti henkeä sieraimiinsa. Hänen silmänsä hymyilivät edelleen, mutta hänen huulensa olivat omituisesti värähtäneet. Hän ei sanonut mitään. Johannes sensijaan toisti uudestaan: Palveluksen, sanon, suuren palveluksen! Sillä minun hermoni eivät ole pitkään aikaan näin miellyttävästi levähtäneet. Minähän olenkin palvelijatar. Liisa ei tiennyt itsekään, kuinka se pääsi häneltä.
Siihen kuului vain mies, vaimo, yksi ainoa lapsi ja palvelijatar, mutta pidettiin sitäkin lukumäärää kivalterin perheeksi Tukholmassa kyllin suurena siihen aikaan, jolloin poliisipalvelijan palkat olivat paljon huonommat kuin nykyisin. Lähinnä Titziä, joka oli kerrassaan voittamaton vainukoira poliisien joukossa, oli Kron etevin. Hänessä yhdistyivät karhun voima, ketun viekkaus ja koiran vainu.
»Rakas lapsi», Ione sanoi liikutettuna ja pehmenneenä, »älä vaivaa itseäsi tällä liukkaalla lattialla; palvelijatar kyllä ottaa sinulta lahjasi ja antaa sen minulle.» Ja hän viittasi palvelijatarta ottamaan maljakon.
MILLER. Ei suinkaan, ei millään muotoa. Minä olen järkähtämätön, aivan järkähtämätön. SELMA. Voi voi pappa, et sinä tarkota niin pahasti kuin puhut Edelliset. Palvelijatar. PALVELIJATAR. Siellä on eräs herra, joka kysyy ottaako hovineuvos vastaan. MILLER. Eräs herra? Mikä herra se on? PALVELIJATAR. En tunne. Se on frakissa ja sillä on paperirulla kädessä. ALBERT. Frakissa!
Ja nyt meidän ei enään tarvinnut kompuroida. Hurjaa vauhtia me kiiruhdimme portaita ylös, läpi toisen oven ja sitten Grosboisin linnan käytävään, jonka toisessa päässä vielä öljylamppu paloi. Kuului kauhea huuto pelon ja tuskan kirkaisu. "Hän murhaa hänet! Hän murhaa hänet!" huuti muuan palvelijatar, joka syöksyi käytävään. "Auttakaa, auttakaa, hän murhaa herra Bernacin!"
Päivän Sana
Muut Etsivät