Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
"Tule, tehtaamme pieni kävelyretki pitkin puistokäytävää." "Mitä sinä mietitkään? Tässäkö pakkasessa?" "Voithan kietoa huivin ympärillesi. Ulkona käveleminen on terveellistä. Me kummatkin tarvitsemme jäähdytystä." Alfhild seurasi häntä koneentapaisesti. Kihlauksen rikkominen hänen kanssansa, nyt, ei olisi ollut viisaasti.
Tässäkö entisen kodin raunioilla kylmässä pakkasessa ... kuolla siinä kaikin ja kadota kodin kanssa yht'aikaa? Eihän siitä elämisestä enään puhettakaan ... työtä ei saa kuin silloin tällöin... Mökin hintaa ei ikänä enää saa kokoon... Tuo entinenkin oli häärahoilla ostettu! Ei kukaan ainakaan ota huoneesensa tällaista joukkoa pitemmäksi aikaa.
"Hyvää iltaa, lapseni!" tervehti hän. "Hyvä, Elsbet, että jo valmistat illallisen, minä haukkaan nopeasti muutaman palan ja sitte lähden matkalle. Minun täytyy nimittäin vielä tänä iltana käydä Waldheimissa." "Waldheimissako? Tämmöisessäkö pakkasessa?" huudahti rouva Elsbet pelästyneenä ja Vilhokin näytti säikähtyvän.
MARGARETA. Minä tervehdän herraani ja kuningastani. HOOKON. Kiitos! Ei se minua loukannut; Te olette varmaan kuninkaaksi syntynyt. Vuoden vanhana kantoivat Birkebeinit minut vuorten yli pakkasessa ja pahassa säässä ja niitten keskeltä, jotka minun henkeäni vainosivat.
Tämä olikin melkein välttämättömyys, sillä liikaa olisi vaatia ketään pakkasessa puolialastomana kuljeksimaan ja työtä tekemään. Tämä todella olikin ainoa syy, minkätähden Jussi paikastaan lähti, sillä muutoin tyytyi hän oloihinsa paremmin kuin koskaan ennen.
Jos on vähän edes päätä, niin pitää juoda ... ainakin se oli totta minun aikanani.. Sitä lajia paljo käytettiin, kun oli puutetta ilmasta, näetkös!.. Etkö sinä sitä huomannut?" "Hihihi", nauraa tissutti Siemensen. "No te ymmärrätte kai, mitä tarkoitan, Siemensen! Lasillinen hyvää punssia tässä pakkasessa, teidän puodista, se ei pahaa tekisi vai mitä?
Se mun karkotti, katalan, ajoi lapsen armottoman tuulipuolelle tupoa, pohjaispuolelle kotia, vieä tuulen turvatointa, ahavaisen armotointa. Sainpa, kiuru, kiertämähän, lintu kurja, kulkemahan, vieno, maita vieremähän, vaivainen, vaeltamahan, joka tuulen tuntemahan, ärjynnän älyämähän, vilussa värisemähän, pakkasessa parkumahan.
"Kyllähän sinne on mentävä," vastaa isäntä, "mutta millä helkkarin keinolla pysyvät lapset sulilla, tällaisessa pakkasessa, ovathan nuo raukat melkein alastomina." "Oo, kyllä sulilla pysyy, mätetään vällyjä rekeen kolmekin paria ja kääritään niihin," tuumaili emäntä. "Se keino auttaa täältä mentäissä," sanoi isäntä, "mutta enhän minä heitä tuo samaa tietä takaisin."
Kun kirjeenvaihtajanne saapui määräpaikkaan, huomasi hän kuitenkin, ett'ei hänen rekensä päässytkään toivotuille perille. Linnan piha oli niin täynnä edestakaisin ajavia vaunuvaljakoita, että hänen täytyi seisottaa kauvas kadulle ja pujotellaita parhaan taitonsa mukaan pakkasessa kitisevien vaununpyöräin ja pärskyvien orhitten turpain välitse. Pääsi hän kuin paasikin etehiseen.
Laihtui tammat lautaselta, Vertyi vempelen kohasta, Vetäessä vaikiata, Raskahia raataessa. Yön tullen, pimeten päivän, Aletessa aurinkoisen, Piti matkoilla majata Tervatynnyrin tykönä, Tahi luskata lumessa, Pauhaella pakkasessa. Vaaroilla valantehillä, Korkehilla kompakoilla, Tomueli tervastorvet, Olkikoppolit kohosi, Josta vaaria varoimma, Viholaista vartioimma.
Päivän Sana
Muut Etsivät