Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025


Terveisiä Ison-Savolan isännältä! "'Laitetaan heti! vastasi Matti. "'Joutuuko ne heti? kysäsi Lassi. "'Tulevalla viikolla! "'Vai vasta tulevalla viikolla! sanoi Lassi huokaillen. "Lassi käveli takasin kotiin allapäin ja pahoilla mielin. "'No, mikä Lassia vaivaa, kun olet niin pahoillasi? kysyi isäntä.

Tavallisesti ovat semmoiset onnettomat morsiamen kokelaat, kuin Marikin nyt oli, alla päin, pahoilla mielin ja heidän työnsä ei muu kuin salaa itkeminen ja kyynelten puristaminen, mutta niin ei Mari. Hän oli yhtä iloinen, yhtä leikkinen, yhtä naurunen ja lempeä kuin ennenkin.

Lauloi naisensa lokiksi luo'olle lekottamahan, veen karille kaikkumahan, nenät nienten niukumahan, vastatuulet vaapumahan. Siitä seppo Ilmarinen rekehensä reutoaikse. Ajoa kahattelevi alla päin, pahoilla mielin; matkasi omille maille, tuli maille tuttaville. Vaka vanha Väinämöinen tiellä vastahan tulevi. Sai tuosta sanelemahan: "Veli, seppo Ilmarinen!

"Kyllä hän on oleva kernas meitä tottelemaan; sillä, koira kuin hän on, osaa hän kuitenkin eroittaa syöttelijänsä niistä, jotka häntä pieksävät; ja hän vihaa katkerasti erästä minun entistä kuninkaallista herraani, sen vuoksi kun tämä on häntä pahasti pidellyt ja pahoilla sanoilla häväissyt.

Lieneekö Mimmi edes mikään aatelinen? Byskata taitaa sittenkin olla. Joku pari siellä kulki ohitse. Eivät tulleet. Kukkelman karskutteli hampaitaan. Antaa naisten kuljeskella! Hän otti nurkasta kohennuskepin valmiiksi: sillä hän näyttäisi Nelmalle. Niin, antaa heidän kuljeskella ... pahoilla teillä! Alhaisilla ja synnillisillä teillä.

Vaan kun asian laita ei näin ole, niin en voi käsittää syytä tämmöiseen sotaiseen varustukseen.» »Kuninkaallinen majesteetti», vastasi lähettiläs, »Crévecoeur'in kreivi on pahoilla mielin ja pyytää teiltä anteeksi, ettei hän tässä tilaisuudessa voi vastata sopivalla nöyrällä alamaisuudella siihen kuninkaalliseen kohteliaisuuteen, jolla te häntä olette kunnioittanut.

Kun hän nyt taas ratsasti pienen matkaseurueen etupäässä, hänelle neuvottua tietä pitkin, sai neiti Hameline tilaisuuden sanoa hänelle: »Näyttääpä minusta, hyvä herra, kuin olisitte pahoilla mielin voitosta, jonka te urhoudellanne saavutitte meitä suojellessanne

SYLVI. Niin, semmoinen sinä olet, holhoja-setä. Minä en sano sinua enää koskaan muuksi, sillä se sinä olet aina ollut ja siksi sinä jäät ikipäiviksi. AKSEL. Kas niin, nuo kaksi minuuttia ovat tuossa paikassa kuluneet. Annapa nyt kuulla ensimmäinen pyyntösi. SYLVI. Enkä anna. En pyydä enää mitään. AKSEL. Siinä ollaan! Nyt on pikku sirkku taas allapäin, pahoilla mielin.

Aamulla havattuansa Ilmarinen oivaltaa morsiamensa uskottomuuden, ja koska ei hän itsekään vielä ollut tyttöä omistanut, suuttuu hän »moiseen morsiameen» ja laulaa hänet »lokiksi luo'olle lokottamahan». Itse hän sitten alla päin, pahoilla mielin matkaa takaisin omille maille.

Ja sitten kävi. Paha tyttö oli ennen vallan nuorena rakastanut leikkitoveriaan, joka meni merille. Mutta koska tytöllä ei ollut periaatteita, jotka olisivat estäneet häntä rakastumasta uudestaan, oli hän muutaman kuukauden kuluttua unohtanut merimiehensä ja rakastunut hyvään poikaan. Pahoilla tytöillä on usein semmoinen liian läikkyvä luonto. Nyt oli merimies taas palannut kotiin.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät