Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. lokakuuta 2025


Eikä kestänytkään kauvan ennenkuin rakuuna palasi heidän luoksensa, heittäytyi hevosen selästä ja ojensi kirjeen paroni Wrangelille, joka päivää ennen oli saapunut kaupunkiin. Tämä repäsi kuoren toisten seuratessa häntä kysyvillä katseilla.

»Juoksin, herra, minkä kerkesin», änkytti hän, painellen oikealla kädellään sydänalaansa. »Kauppias ei päästänyt minua ennen päivää lähtemään, sillä hän arveli, että uuden nuttuni » Hän vaikeni ja syyllisyytensä tunnossa loi silmänsä maahan.

Tähän vuoden aikaan ei posti tullut vuonoon kuin kerran viikossa ja tämä oli viimeinen postipäivä ennen joulua... Vanha Jan Juhl ei tosin koskaan mennyt postia hakemaan, ennenkuin pari päivää myöhemmin, jolloin myös oli asiaa maa-kauppiaalle; mutta nämä naiset eivät olleet niin kärsivällisiä, ollessaan yksin kotona. He laskivat tuntiakin... Kello alkoi jo surista ja löi puoli kolme. Mitä se oli?

Jerusalemista Tiberiakseen. Oleskelimme kaikkiaan kymmenen päivää Jerusalemissa, jossa olimme ehtineet hankkia ja saada monta ystävää, ja jossa meillä oli ollut monta mieluista hetkeä muistellessa siellä kerran tapahtuneita, ainiaan unhottumattomia tapauksia.

Hei, Ville, myy sie viulus, Ja osta viinaa sie! "Jos myin oman rakkaan viulun, Mua hurjaks he luulla vois: Niin monta riemun päivää Me yhdessä soitimme pois". Mut kun tulin Puolitiehen, Kävin kievariss' äkkipäin, Ja hurjan Vekkuli-Villen Jalat ristissä pöydällä näin; Hän kumppaliseurass' istui, Suli kaikki hurmoksiin. Sa hurja Vekkuli-Ville, Noh, terve näkemiin! HYV

He eivät koskaan vielä eläissänsä olleet nähneet niin ihanata juhannuksen päivää; maa oli pukeunut morsian-pukuunsa, ilma hengitti pelkkää rakkautta ja aurinko loisti heille kultaisena kalkkina taivaalta.

Loin silmäni ma Mestariini hyvään, mi lausui: »Kolme kertaa kutsuin sua, käy, joudu, etsikäämme sisäänkäyntisMa nousin; kaikki pyhän vuoren piirit säteili uutta, korkeaa jo Päivää, mi meille selkään paistoi matkallamme. Nyt häntä seuraten mun otsa oli kuin sen, min päätä miettehet niin painaa, ett' taipuu puoliskoks hän sillankaaren.

Sitten tulivat emäntä ja palkolliset ulos. "Jumalan rauha ja hyvää päivää!" lausui Laagje. "Lähdeppäs nyt eukkoseni telttiin, hanki lämmintä maitoa ja olkaamme sitten kahden kesken!" Vaimo teki niin, luullen miehensä sairastuneen. "Mikä sinun on, Laagje, oletko sairas?" kysyi vaimo.

Hän ajattelee, että se on vaivaloista, viheliäistä elämää, aavistamatta, että hänellekin kerran lyö raskas hetki, jolloin hänen on yhtä ainoata päivää varten tässä kurjassa elämässä uhraaminen kaikki haaveelliset vuotensa.

Nuotta-repaleessa löysin vielä vähän villojakin, jotka vihollinen oli sinne jättänyt; ne pistin kenkiini, ja tuntui se sangen hyvältä kipeille jaloilleni. Taas marssin kappaleen matkaa, ja tein sitten rannalle nuotio-valkean, jonka ääreen jäin 3 päivää lepäämään. Tyhjensin myös kranaattini, heitin ne valkeaan ja sitten jäälle, joka niiden alla suli niin, että sain vettä janoni sammuttamiseksi.

Päivän Sana

isoisia

Muut Etsivät