United States or Central African Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta aika alkoi hävittää ensimäisen säikähdyksen jälkiä; omantunnonrauha muuttui vähitellen asiaksi, joka lankesi luonnostaan; minä tunsin rauhatonta, polttavaa kielletyn hedelmän himoa; tuntui siltä, kuin olisi Hyde kapinoinut saadakseen minuun jälleen eloa ja vapaudentunnetta ja lopuksi tuli heikko hetki, jolloin minä taaskin sekotin muuttavan juoman ja tyhjensin lasin.

Kiskoin venettä sen verran maalle, etteivät sitä aallot veisi mennessään, tyhjensin sen vedestä ja laitoin keulaan jonkinlaisen suojuksen purjeesta. Sen alle kämpien kääriydyin päällyskauhtanaani ja kuuntelin turvallisin mielin, kuinka myrsky pimeällä ulapalla vihaisesti ulvoi tai päästeli haikeita vihellyksiä kallionhalkeamissa.

Töin tuskin kyeten hämmästystäni salaamaan, tyhjensin minä puolet säästörahoistani kauppiaan kukkaroon ja sain medaljongin. Entä sormus? Missä se on? Antakaa se tänne! Olen onnellinen voidessani jättää sen hänen majesteettinsa omaan käteen, vastasi Falkenberg rauhallisesti. Kumma kyllä, muuttui kohtaloni kohta saatuani tämän kalleuden haltuuni.

Tälläkin kertaa huvitti minua teos ja johti ajatukseni sinne tänne maailmalle, katedraaleihin ja basilikoihin, linnankirkkoihin ja maalaiskirkkoihin, joita muistellessani mieleeni johtui matkamuistelmia monenlaisia. Tyhjensin lasini ja muistin kotiväkeni ja monta muuta rakasta ystävää ja huomasin vihdoin ihmeekseni, että jouluaatto oli loppuun kulumassa oli kohta puoliyön aika.

Sitten veti hän minut pöydän luo sekä kehoitti juomaan hänen maljansa. Teinkin sen, mutta juodessani kumarsin syvään ja tyhjensin koko viinalasin hänen avaraan saapasvarteensa. Tyhjentelimme sitten ahkerasti toistemme maljoja ja kaksi tai kolme kertaa kaasin uudelleen lasini hänen saappaaseensa. Kun hän sitten lähti uudelleen tanssimaan, litkui hänen jalkansa kuin olisi hän juuri merestä noussut.

Jos minut hänen käsiinsä jättänette, kaikkien haltijain vihat teitä kohtaan kääntyköön! Itse olet haltijoita vihoittanut ja Tapion kiukkuun kansaa kohti yllyttänyt! vastataan hänelle. Aina olen metsän väkeä teille lepytellyt! Entäs kun aarteensa tyhjensit? Heimon hyväksi sen tyhjensin! Itse olet enimmän osan pitänyt! Kaikki saa Tapio omansa takaisin!

»Ottakaa nyt nopeasti tämä, herra West», sanoi hän, kun tylsästi tuijotin häneen. »Se tekee teille hyvää, herra West, sillä te olette hyvin uupuneen ja huonon näköinen». Tyhjensin nopeasti lasin ja aloin miettiä, mitä oli tapahtunut. Asiahan oli luonnollisesti aivan yksinkertainen! Koko kahdeskymmenes vuosisata oli ollut vain unelma.

Minä olin jo aikoja sitten valmistanut liuoksen, jota tulisin käyttämään; nyt ostin suurehkon määrän eräänlaista suolaa, jonka aikaisemmasta kokeesta tiesin olevan ainoan aineen, mitä siitä vielä puuttui; ja myöhään eräänä onnettomana iltana sekotin minä aineosat, näin niiden kiehuvan ja sihisevän lasissa, ja tyhjensin sitten rohkeasti maljan.

Nuotta-repaleessa löysin vielä vähän villojakin, jotka vihollinen oli sinne jättänyt; ne pistin kenkiini, ja tuntui se sangen hyvältä kipeille jaloilleni. Taas marssin kappaleen matkaa, ja tein sitten rannalle nuotio-valkean, jonka ääreen jäin 3 päivää lepäämään. Tyhjensin myös kranaattini, heitin ne valkeaan ja sitten jäälle, joka niiden alla suli niin, että sain vettä janoni sammuttamiseksi.

Välttämätön suolavarastoni, jota ei ole vuosikausiin uusittu ei sitten ensimäisen kokeeni alkoi loppua. Minä lähetin noutamaan uuden varaston ja sekotin juoman. Se kiehui tavalliseen tapaan; sitten seurasi ensimäinen värinvaihdos toista ei tullut lainkaan. Tyhjensin maljan, mutta ilman mitään vaikutusta. Poolelta saat kuulla, miten annoin hakea koko Lontoon läpi.