Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Hän näkee Marjan raukein askelin menevän aittaansa ja siirtyy sinne hetken kuluttua, arasti istahtaen kynnykselle, missä Shemeikka oli viimeksi istunut. Marjalla on ompelus polvellaan. Mitä se ompelee? Nappia paitaan minunko paitaani? Tuskin tuli, niin jo rupesi ompelemaan nappia paitaani, mikä lähtiessään oli jäänyt kesken. Tulinhan minä kyllä, niinkuin sanoit.
Työ pani puolestaan itsensä. Pääoman ja työn yhteisvaikutuksesta arvo kohosi sadalla dollarilla. Oletteko kaikki tähän saakka samaa mieltä?» Miehet pöydän ympärillä nyökäyttivät myöntävästi päitään. »Työ ja pääoma tuotettuaan tämän sata dollaria ryhtyvät jakamaan sitä keskenänsä. Mutta sivuuttaen ne murtoluvut, joilla tätä jakoa tilastoissa määritellään, käyttäkäämme kokonaislukuja.
Kukkaset kaikki nyökyttelivät päitään niin onnellisina purosen laineille, ja kaukaa hongat ikivanhoja taruja kertoilivat. Ja keskellä tuota eidyllistä kuvaa Niilo tohtori näki Ainan hymyilevät kasvot ja hän ei malttanut olla luomatta häneen katsetta, joka ilmaisi hänen tunteensa.
Tähän teroittivat nyt kaikki pojat korvansa oikein päitään kallistaen, että kumpi niistä on se huutaja. Mutta nyt kuului entistä ankarampi lyönti, johon liittyi sydäntä särkevä, sanatoin parahdus ja tappelun temmellys lakkasi. Silloin pojat säpsähtivät, että askeleen siirtyivät paikastaan ja itse tietämättään sanoivat: "Voi, voi. Voi hyvä isä. Tappoi se miehen,"
Stanley pyysi ruhtinas Kadumalta neuvoja ja apua järvi-matkalleen. Tämä kutsui silloin kansan vanhimmat neuvotteluun. Kun he olivat asettuneet istumaan maahan, alkoi Kaduma kokouksen seuraavilla sanoilla: "Voiko nälkäinen mies tehdä työtä? Voiko janoinen puhua?" Vanhimmat katsoivat silloin veitikkamaisesti toisiinsa ja nyykäyttivät päitään, ja Kaduma rupesi kähisten kakistelemaan.
Ne pudistelivat kopeina päitään, ja samalla kuin ne lähettivät tulisia katseitaan minuun, levittivät ne mahtavat siipensä ja, kahden pääni päällä kierrellessä, kolmas haaskaa vartioiden uhkaavaisena karjui, kunnes minä, puollustaumaan varustettuna, varovaisesti tämän tavattoman paikan sivuitse pyssy selässäni ratsastin, vähintäkään häiritsemättä niitä, jotka tielle olivat atrioimaan asettautuueet.
Sen tehdessään hän samalla jätti kirkkoherran puolesta oikeuteen kirjeen, jossa tämä yhtyi Väliportin Matin pyyntöön, vakuuttaen sielunpaimenena, että se oli hänen sisälliselle ihmiselleen tarpeen. Oikeus määräsi hänelle kaksi viikkoa. Ihmiset pudistelivat päitään.
He olivat juuri lähteneet pienestä Martulan kaupungista. Autio, puuton erämaa ulottui joka puolelle niin kauas kuin silmä kantoi. Vain kaislat ja pitkät suokasvit kohottivat päitään molemmin puolin roomalaista maantietä ja nuokkuivat ja kuiskailivat aavemaisesti yötuulessa.
Toiset katsoivat toisiinsa, pudistelivat päitään ja lähtivät hitaasti perästä. Seuraavana päivänä »Maakunnanlehti» hehkuvan kirjoituksensa kanssa levisi yli kaupungin, ja sitä ahmittiin konttoreissa, kyökeissä ja asuinhuoneissa. Se herätti ääretöntä huomiota.
»Niin... Mitäpäs suremista siinä on, kun vielä voi mennä naimisiinkin tämän Kenosen lesken kanssa, niin saa entisen akkansakin.» »Voihan se vielä mennä», murisi siihen taas joku ääni. Ihalainen puhalteli vihaa. Eräs puolusti Kenosta, kertoen: »Ja ompelihan tämä Kenonen Anna Liisan paitaan pitsiäkin...» »Ompelihan tämä Kenonen!» ylisti toinenkin murina.
Päivän Sana
Muut Etsivät