United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta teidän päähänne ei edes pistäkään kieltää sen olemassaoloa; teidän täytyy tunnustaa, että elämän runollisuus, sen jalostuttavimmassa ja ylentävimmässä muodossa, on juuri tämä sama rakkaus, joka kuitenkin myös voi tuottaa niin paljon syntiä ja häpeätä sukukunnallemme. Miksi tuomitsette toisin uskontoa?

Mutta missä pirussa minun pyssyni on?" kysyi hän kapuroiden käsin molemmin puolin. "P le! minä vimmastun jos tuo punainen ryökäle on saanut sen; minun pitää ... nouseman..." "Ei, olkaa alallanne. Mikko", keskeytti Katri ja painoi salaisella väkinäisyydellä ukon alas kun hän yritti nousta ylös. "Te olette saanut haavan päähänne ettekä varmaankaan jaksa edes seisoa.

Kauvan olen minä huomannut teidän olevan kolkkilaisten asiamiehen", sanoi Katru närkästyneenä. "No mutta jotakin teidänkin päähänne lykkää! Pahaksi onneksi mielipiteillenne, en kuulu ollenkaan niiden ihmisien joukkoon, jotka asiamiehen ammattia harjoittavat naimis-asioissa.

GRANSKOG: Sanokaa minulle, mistä teidän päähänne äkkiä pisti esiintyä? KERTTU: En tiedä. Se oli aivan kuin minä olisin löytänyt jonkun vanhoista vauvoistani. Appas, ajattelin minä, tuossahan tuokin on vielä, ja minua rupesi niin hirveästi lapsettamaan. GRANSKOG: Löydättekö te usein sellaisia vanhoja vauvoja? KERTTU: Siitä on viisi vuotta kun minä viimeisen löysin.

Parhaassa vierashuoneessa löytyi punainen samettipalli, johon äitini oli maalannut kukkakimpun. Tämän pallin pohjaväri ja Peggotyn iho näyttivät minusta olevan samanlainen. Palli oli sileä, ja Peggotty karkea, mutta se ei haitannut mitään. "Minäkö kaunis, Davy!" lausui Peggotty. "Ei suinkaan, lapseni! Mutta mistä naiminen joukahti teidän päähänne?" "Minä en tiedä!

Jos pelkäät niin kovin, niin muuta itsesi lähemmäksi minua, tässähän me istumme niin mukavasti kuin omassa tuvassamme, olemmehan ainakin kuivalla maalla. Ja te pojat, pidelkäät nyt itseänne kiinni älkäätkä siinä töllöttäkö suu auki, kuin jos odottaisitte paistettujen kyyhkyisten lentävän suuhunne! Painakaa hatut paremmin päähänne!" Samalla tuuppasi hän omaa poikaansa kylkeen.

Minä...? Enhän minä ole ollut heitä vahtimassa!... Mutta te, emäntä, kai itse parhaiten tiedätte, jos heillä jotain väliä olisi? Kaikkea teidän päähänne pistääkin! Jospa sentään koettaisi puhua Johannalle sitä minunkin asiaani...? Minä en puutu teidän puuhiinne!... saatte itse koettaa onneanne. Se naula veti ... arvasinhan tuon! Kas Johanna! Hyvää päivää. Päivää... Onko teillä asiaa minulle?

"Ei, naapuri", kuiskasi Witt takaisin, "kuinka voit sinä luullakaan, että minä olisin niin tyhmä. En minä meidän salaisuuttamme ilmaise! No tuhmat pojat", sanoi hän, "kuinka voi teidän päähänne pöllähtää, että me istuisimme täällä tappeluksesta? Ei, me istumme täällä avujemme tähden, ja kun ei meillä ollut kortteeria, niin hankimme itsellemme sen".

Ja tässä on kirjasto siinä tulee olemaan kirjoja, etsauksia ja puupiirroksia katosta laattiaan saakka. Tänne tulette, milloin vain päähänne pälkähtää, ja olette aivan kuin kotonanne." "Mutta mitä Katri ajattelee tästä kaikesta?" "Katri on teidän paras ystävänne ja hän voi saada vieraansa viihtymään. Oi, Katri valmistaa tästä niin pehmoisen pesän, senpä vielä näette!"

Hän osasi katsoa kättä, ja sen tähden me luulimme... *Rouva Streng*. Hyvät tytöt, kyllä minulla on kärsivällisyys venyväinen kuin gummi, mutta katkeaa se sentään sekin viimein. Tässä te koko päivän vastaatte minulle vain tyhmyyksiä. Mitä hullutuksia te olettekaan saaneet päähänne? Jos tekisin oikein, pitäisi minun määrätä koko luokka istumaan laiskuudesta ja huomaamattomuudesta.