United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jos pelkäät niin kovin, niin muuta itsesi lähemmäksi minua, tässähän me istumme niin mukavasti kuin omassa tuvassamme, olemmehan ainakin kuivalla maalla. Ja te pojat, pidelkäät nyt itseänne kiinni älkäätkä siinä töllöttäkö suu auki, kuin jos odottaisitte paistettujen kyyhkyisten lentävän suuhunne! Painakaa hatut paremmin päähänne!" Samalla tuuppasi hän omaa poikaansa kylkeen.

Ja kun viimeinenkin oli lähtenyt alttarilta, lausui arkkidiakonus yhteisen synninpäästön ja lisäsi juhlallisesti: "Menkäät, älkäätkä tehkö syntiä enää." Tuokion aikaa olivat kaikki vaiti, ja sitten eri äänet, jotka vähitellen paisuivat täydeksi kööriksi, yhtyivät veisaamaan Agnus Dei: "Oi Jumalan Karitsa, joka poistat mailman synnit! Armahda meitä, anna meille rauhasi!"

Tämä ajatus ei syntynyt minun omasta älystäni, täytyy minun tunnustaa, vaan eräästä Rosa Dartle'n lauseesta. Hän sanoi päivällisillä: "Oh, vaan sanokaat minulle kuitenkin joku, koska olen ajatellut sitä koko päivän ja tahdon tietää". "Te tahdotte tietää mitä, Rosa?" vastasi Mrs. Steerforth. "Tehkäät hyvin, Rosa, älkäätkä olko niin salamyhkäinen". "Salamyhkäinen!" huudahti hän. "Todella?

Jos näkisitte minun katsovan ulos jostakin ylikerroksen akkunasta, luulisitte minua kauniiksi naiseksi, eikö niin?" "Sitä luulisin, missä ikinä näkisin teidät", vastasi Steerforth. "Menkäät tiehenne, koiransilmä, menkäät!" huusi pikku olento, huiskuttaen häntä kohden nenäliinaansa, jolla hän pyyhki kasvojansa, "älkäätkä olko hävytön!

"On kai!" vastasi tämä. "Minunkin ihastutti hän iloisella käytöksellänsä, kuulteli rakkauteni ilmoituksia tyytyväisyydellä, eikä ollut olevinaan erostamme." "Mutta minulle näytti hän surulliselta ja hiljaiselta." "Hänen tarvitsee, näethän, muuttaa tapansa jokaista eri kosiata kohtaan." "Kaikkiin rukouksiini vastasi hän vaan: lähtekäät! lähtekäät! älkäätkä enään muistakaat minua."

Minä sanoin ensiksi tuolle gentlemanille, kun hän ilmoitti minulle ylikerroksessa, että asia oli tullut ilmi, että tahdoin vastata siitä, että sinä olisit nöyrä ja taipuisit antamaan hyvitystä. Oi, katsokaat, kuinka nöyrä minä olen, gentlemanit, älkäätkä huoliko hänestä!"

Kissa ymmärsi hänen aikeensa ja osoittaen tavallaan kiireellistä kiitollisuutta, tarttui hänen hihaansa. Puoleksi palaneena tuli seppä alas saaliineen. No, pojat, hyvästi nyt, sanoi hän hämmästyneille alustalaisille, minulla ei enää ole täällä paljon tekemistä, olkaat onnelliset älkäätkä minua katkeruudella muistelko. Seppä meni. Tuli riehui vielä jonkun aikaa.