Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Elänpä siellä tai kuolen, olen paljon onnellisempi.» Neiti Smarin lysähti istumaan kuin olisi jalat alta lyöty. »Itkekää tekin minun kurjan puolesta», sanoi Esteri heittäytyen neiti Smarinin eteen polvilleen. »Itkekää minun kurjan puolesta, joka en ymmärrä onneani! Voi jos minä jotenkin ymmärtäisin.
Ensimäisen kerran Arnon kuoleman jälkeen tulen minä nyt luoksenne ja kerron olevani täydellisesti ja sydämen pohjasta onnellinen, ja sen sijaan, että iloitsisitte siitä, koetatte hakea kaikenlaisia syitä katkeroittaaksenne onneani. Ja millaisia syitä? Halpoja, pintapuolisia.
»Jos te tarkoitatte sellaisia matkalaisia, joilla on täysinäiset kukkarot», vastasi skotlantilainen, »niin en minä niiden pariin kuulu; ja mielemmin koetan onneani teidän maantienylkyrienne kuin ravintolanylkyrienne kanssa.» »Pasques-Dieu!» virkkoi hänen kumppaninsa. »Olettepa te skotlantilaiset varovaisia!
"Pois tieltä, poikanalikat," huudahti puunhakkaaja asettuen ampujia varten määrätylle paikalle, "menkää pois tieltä, vunukat, muuten ammun teitä. Nyt, Brom, voit jättää jäähyväiset tuolle kalkkunallesi." "Odottakaa," huudahti se nuori metsästäjä, jonka jo ennen olemme tavanneet Natyn seurassa ja jonka nimi oli Oliver Edwards. "Odottakaa hiukan; minä tahdon myöskin koettaa onneani.
On ikään kuin en oikein voisi uskoa onneani; minä pidän kätkyen vuoteeni vieressä; joka yö kun herään, katson, onko se paikoillaan, minä ikäänkuin pelkään, että se on unta Eikö se ole kuningas ? MARGARETA. On; hän menee toisia portaita ylös; minä käyn hänet tuomassa! Ja jos hän herää, niin kumarra syvään ja tervehdi häntä, niinkuin kuninkaita tulee tervehtiä!
KUNINGATAR. Koettakaa! BOTHWELL. Hänessä on vielä voimaa, jota minä en voita. He ovat jo linnan pihalla! Täällä ei ole ... oi, Maria, viimeisen kerran, minussa sinun elämäsi tähti jälleen välähtää, vielä kerran myötä-tuuli ohitse suhisee ... tule pois, käykäämme väkirynnäköllä onnea yhdessä pyytämään! BOTHWELL. Melu tuolla alhaalla kiihtyy... Minä koetan onneani yksin!
Kiitän onneani tästä erehdyksestä, sanoi kreivitär keveästi ja luontevasti. Tiedättekö, kreiviseni, että minulla on kunnia lukea itseni sukulaiseksi perheenne kanssa?
"Joitakuita ruplia?" huusi kapteeni julmalla kirouksella. "No noh! Mutta nyt ei ole siitä kysymys, koskei siitä voitosta tullut mitään. Nyt on kysymys, mistä saataisiin uusi kapteeni?" "Sitä perkelettä ei koske mitään..." mumisi kapteeni. Kovaa sanoi hän: "Siihen kysymykseen on pian vastattu: minä tahdon lähteä merelle vielä kerran koettamaan onneani." "Sinä!" "Niin minä!"
Kaikki käwi säännöllisesti ja juhlallisesti, ja Kerttu oli morsianna niin kaunis, että luulenpa melkein kaikkien kadehtineen minun onneani. Minä itsekin myös tunsin, että olin onnellinen ja rikas mies. Ja wiimein häät loppuiwat, ja Kerttu oli nyt minun ja minä Kertun, ja minä rakastin häntä sydämestäni ja hän minua.
"Rakas ystäväni", arveli Mr. Micawber vähän maltittomasti, "minä en tiedä, että kukaan luulee sinun tekevän mitään semmoista". "Minä näen, rakas Mr. Copperfield", jatkoi Mrs. Micawber, "että nyt lähden koettamaan onneani vieraitten joukossa, ja näen myöskin, etteivät ne erinäiset heimoni jäsenet, joille Mr.
Päivän Sana
Muut Etsivät