Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. syyskuuta 2025


Tai onkohan se innoissansa nyt, Kun milloinkaan ei viel' oo väsynyt, Vai tanssiiko ja leikkii matkallansa, Kun näkee synkkänä niin maailmansa? Niin koski on kuin ijankaikkisuus: Ei se lakkaa vaikk' on päivä uus', Se kertoilee vaan synnyin-sanojansa, Ja ääni kuuluu kolkkoon maailmaan.

Tiedättehän, että minä olen seurakunnan sielunpaimen, ja koska te minun mielestäni olette eksyneitä lampaita, niin on minun asiani ottaa selko teidän kristillisyyden taidostanne ja palauttaa teidät oikealle tielle. Onkohan teillä kaikilla selvänä, mitenkä huoneentaulussa sanotaan alamaisten velvollisuuksista esivaltaa kohtaan? Asettukaa riviin!

Entä jos Jumala nyt tekis ihmeen, sanoi Hafiz, joka tällä aikaa oli lähennyt molempia puhelevia. Onkohan Jumalakin tyhjentänyt voimansa?

Kun Eugen näki, miten lapsellisen innokkaasti Dora koetti tulla hyväksi perheenemännäksi ja parantaa vikojaan, ajatteli hän: "Ehkä olisi hän jo aikoja sitten tehnyt tämän, jos olisin ollut hellempi ja ystävällisempi häntä kohtaan." Ja Dora ajatteli: "Onkohan hän aina huomannut sen? Minun huolimattomuuteni ja uhmailuni ja luottamuksen puutteeniko lienee tehnyt hänet niin ankaraksi minua kohtaan?

"Minä olen menetellyt omantuntoni mukaan," koitin minä vakuuttaa itselleni... Se ei ole totta! Tahdoinko minä todellakin, että asia niin päättyisi? Onkohan minun mahdollista erota hänestä? Voinko olla häntä ilman? Mieletöin! mieletöin! huudahdin minä katkerasti... Sillä välin oli synkkine varjoineen laskeutunut maan yli. Pitkin askelin minä riensin siihen taloon, jossa Asja asui.

"Sepä on hirvittävää," sanoi Juho, pudistaen päätään, "heidän kimppuunsa pitää riennettämän nyt heti. Onkohan noita miten paljon ja mistähän ne tavattaisiin?" "Niitä oli siellä Ampialassa, jossa he minulle sen tepposen tekivät, kolmeenkymmeneen mieheen," vastasi Maunu-Matti, "ja Asunnan kylässä, missä he nyt kuuluvat oleskelevan, on heitä enemmänkin."

Taikka et tapaa minua enää milloinkaan. Kuulet vaan kerrottavan yhtä tai toista, josta sinun pieni, hurskas pääsi joutuu vallan ymmälle. Onkohan sinulla yhtään oikeata ystävää, Agnes? Mitä minä sillä tekisin? Ei ole enkä kaipaakaan. Lähtään pois, sinä tietysti tulet minua saattamaan laivalle? Jos tahdot. Hän oli saanut ajatukseni niin hämmennetyksi, etten tahtonut päästä tajuntaani ensi aluksi.

»Ei», virkkoi toinen, »kyllä hän on täällä päin, siellä on kaikki hukassa, tulta ja savua vain on leirin paikalla. Sinervämäen luona koetimme uudestaan vastustaa, mutta meidän joukkomme ei järjestynyt; venäläisiä oli liian paljo. Kaikki sankarillisuus oli turha vaiva.» »Onkohan sitte Miihkalikin hukassakysyi Kaska suruissaan.

Ei taida maailma ehkä kuitenkaan tällä tavalla parata. Minun täytyy, minun täytyy, koko totuus täytyy minun itsestäni julistaa! Onkohan hetki siihen nyt sopiva? Olkoon tai ei, mutta nyt sen pitää tapahtua! Jos en sitä nyt tee, niin ei se tule koskaan tehdyksi. Jos minä nyt annan perään, niin olen pettänyt, kurjan pelkurimaisesti pettänyt Hänen asiansa. Hän vaatii sitä minulta, minä tunnen sen.

Mutta jos poliisi vetää meidät siitä edesvastaukseen? VIIVI. Poliisi? Mitä se poliisia koskee? Nimi kuin nimi. Sitä paitsihan te olette aivan tuntematon täällä ja huomennahan minä olen poissa. Mutta mistä nyt keksimme nimet ? KEKKONEN. Niin, mutta onkohan tämä nyt ? VIIVI. Pian nyt vaan ennenkuin piika tulee takaisin KEKKONEN. Niin, en minä en minä suinkaan Mutta nyt tiedän.

Päivän Sana

arkipukuun

Muut Etsivät