Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Olkaamme hyväks esimerkiks itse, Kuink' ilollakin tulee raja olla. CASSIO. Jagolla on jo käsky mitä tehdä; Mut kuitenkin ma tahdon omin silmin Tarkastaa kaikki. OTHELLO. Kelpo mies on Jago. Hyv' yötä, Michael; huomenn', ani varhain Sua puhutella tahdon. Hyv' yötä! CASSIO. Terve, Jago! Meillä on vahdinpito nyt. JAGO. Ei ihan vielä, luutnantti; kello ei ole vielä kymmentä.
Olkaamme suorat: minä en pidä suuriin päihin kätketyistä pienistä sieluista, ja te, kreivi Torsten, olette epäilemättäkin liian suuri valtioviisas katsoaksenne niin huonoa luvunlaskijaa kuin minä sen suurempaa huomiota ansaitsevaksi... Ankkuri on laskettu, arpa on heitetty. Nöyrin palvelijanne, kreiviseni!
Silloin tämä punastui ja ojensi hänelle vapisevan kätensä. "Rooman prefekti", sanoi tämä, "Antonina kiittää sinua sydämestään. "Sinä olet tehnyt Belisariukselle ja keisarille suuren palveluksen. "Olkaamme ystäviä." Ihmetellen katseli Prokopius, joka oli jäänyt telttaan, tätä kohtausta. "Odysseukseni taikoo itse Kirkenkin", ajatteli hän.
Suuressa viehättävässä vierashuoneessa istuivat sisarukset vanhojen kirjeiden ja asiapaperien ääressä. Kuoleva päivä levitti vielä viivähtävää valoa huoneesen. Hanna, sanoi Erik ystävällisesti, sinä et ole ollut ystävällinen minulle aina naimisestani asti, olkaamme nyt ystäviä... Hannan mielessä heräsi kaikki, mitä hän oli hautonut lähes kolme vuotta.
Hänen oikeuttaan Schlesiaan kuvaa paraiten hänen oma lausuntonsa preussiläiselle ministerille Wienissä: »Jos voimme jotakin saavuttaa rehellisyydellä, niin olemme rehelliset; jos sitävastoin pettäminen on välttämätön, niin olkaamme sitten pettureita.»
Kyynelet vierivät hänen silmistään, hän pusersi Labeon kättä ja osotti sormellansa kirjaa. "Niin, niin, kallis ystäväni. Sinä et voi sanoa minulle mitään. Me etsimme molemmat samaa Ainoata. Lukekaamme tätä kirjaa yhdessä. Olkaamme poikina taas ja istukaamme sen Opettajan jalkain suuressa, josta me tässä olemme lukeneet." Näitten uusien kaipausten vaikuttaessa elämä muuttui.
"Niin sanoo satu", vastasi Syyne, "mutta minä kuulin kannon itse sanovan, että hän oli kanto, kuin muutkin kannot, kuinka se muutoin olisi voinut puhua. Niin kauan kun se oli olemassa, eli siinä elävä henki, joka on kasveissa ja eläimissä. Marssu, olkaamme hyviä kaikkia kasvia ja eläimiä kohtaan.
Jos kuulen sieltä pienenkin pihauksen, niin onneton hän, joka saattoi sen matkaan. AAPO. Olkaamme tuhlaamatta oivallista juomaa. TIMO. Eihän ole meillä varoja olutlöylyssä elää, ei suinkaan, ei suinkaan. JUHANI. Lystipä olis tuota maistaa. TUOMAS. Minä kiellän sen lujasti. JUHANI. Lystipä olis tuota maistaa.
Ei minullakaan ole mitään muuta kuin surua, ei ketään.» »Niin, niin», sanoi Alli, silmät kuivina, »surua on meillä kummallakin, olkaamme yhdessä.» »Sotajoukkoonko aiotte mennä?» kysyi Miihkali. »Niin niiden luo, jotka taistelevat ja kuolevat.» »
"Lopettakaa kaikin mokomin", pyysi Eva; "aine rupeaa tulemaan järin ikäväksi. En kestä sitä ajatellakaan. Ruvetkaamme sen sijaan, siitä päästäksemme, pelaamaan 'vistiä'. Tulkaa nyt, ja olkaamme seura-mielisiä."
Päivän Sana
Muut Etsivät