Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025


Iiwana ja hänen waimonsa kiiruhtiwat tyttärensä luo. "Lapset", sanoi Iiwana pian kyyneleet silmissä. "Synti on kuitenkin synti! Jumala on sen niin tahtonut!" Simpsa oli puristanut Olgan syliinsä. Olgan herwahtaneet kädet oliwat kiertyneet Simpsan kaulan ympäri. Nyt heidän täytyi erota. Simpsa ryöstäysi yht'äkkiä irti ja juoksi oween.

Ihme, ett'ei edes hätä ja pelko saanut nostamaan silmiänsä niin paljo, ett' André olis viimeinkin voittanut edes kerran sen riemun, saada suoraan katsoa Olgan silmiin, sen koston, saada nähdä Olgan peljästyneenä. "Vitahan rantaan!" komensi perimies ja venhe laskettiin rantaan Polmak'in salvohuoneen viereen. Kun Olga hyppäsi rannalle, seisoi André ja katseli häntä.

Simpsa oli tuskin kuullut Olgan wiimeistä puhetta, jonka ajalla he oliwat seisahtuneet. Hänen näkönsä oli kääntynyt taaksepäin, yhtaikaa kun hän oli ottanut Olgan käden, ja puristaen sitä sopotti pelästyneenä: Olga! "Kuulitko sinä mitä, tahi näitkö mitä?" kysyi Olga säpsähtäen.

Iiwanan talossa oli jo aamusta warhain kaikki puuhassa, sillä se oli määrätty Olgan ja Grönros'in hääpäiwäksi. Wihkiminen oli päätetty tapahtumaan iltapuolella kirkossa, ja muutamia talon tuttawia perheitä oli kutsuttu ensin kokoontumaan Iiwanan kotiin.

Olga oli tuskin päässyt sillan yli ja pienen hiekkakentän taa, jonka läpi nykyinen maantie on kaiwettu, kun hiljainen hoihkaus kuului juuri kuin kentän sisästä, ja nuori tyttö wapsahti, seisottaen askeleensa. "Olga", kertoi uudelleen sama kuiskutus, ja Olgan huulilta kuului wieno sopotus, jota tuskin woi selittää nimeksi Simpsa.

Hän tempasi polisin ojentaman kirjeen, awasi sen ja luki seuraawat sanat: "Pyhän Synodin ja Korkean Konssistorin käskystä: Oikeauskoisten Simpsan ja Olgan wälillä aiottu awioliitto on kielletty ja tällä ratkaistu, koska mainitut henkilöt owat näytetyt olewan keskenään sukulaiset." "Sukulaiset!" parkasi Olga surkealla äänellä. "Sukulaiset! mahdotonta!" kiljasi Simpsa.

Hän tahtoi pakoittaa Olgaa avaamaan ja nostamaan silmiänsä samoin kuin silloin, kun hän Tenojoella venehen kaasi. Hän oli kerjännyt Olgan rakkautta, nyt piti Olgan saada kerjätä hänen rakkauttansa! Hän ei ollut ilmaiseksi saanut kainulaisen uhmeutta perintönä!

Olli sai asua perheen luona; piti vaan varoittaa niin, ettei kylässä päästy tietoon, että Olli oli "ruotsi". Feodor riensi nyt isänsä puheille. Olgan ja Feodorin kohtausta isä ei kuitenkaan saanut tietää. Kun Feodor astui isänsä eteen, kysyi tämän: "No, munsiör missä on tavarat ja rahat, olet kait saanut paljon kokoon niin pitkällä ajalla?"

"Ettehän aio sulkea minua wankihuoneesen?" "En juuri sinne, waan yöksi kumminkin meidän lapsikamariimme ja huomenna kansliaan, paronille." "Kansliaan ja paronille?" huusi Anni. "Olisitko hulluna!" Olgan muoto waalistui. "Eihän se kumminkaan liene totta?" sanoi hän teeskellyllä naurulla.

Hänen vaatimustansa, ett' Olgan tuli olla yhtä innostuksekas ja kritiikitön, miten muutkin kaikki, ett' Olgan ei tullut nähdä mitään virheitä hänessä, että hän sais olla vaimonsa jumala ja vaimo hänen rukoilijattarensa, jonka tuli olla onnellinen kyllä saadessaan suudella tomua hänen jalkainsa alta, ei Olga tahtonut täyttää; tätä vaatimusta vastaan kohos Olgan koko luonto kehoittavana protestina.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät