Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. marraskuuta 2025
Mikä tyttöä vaivaa? kysyi isä, ja taputti tyttöä. Isä, ne lyövät häntä! ne lyövät häntä! huusi Elsa. Muutamalla sanalla selitti Ingrid mitä oli tapahtunut ja että tyttö intti kuulleensa, kuinka kylän pojat olivat suostuneet, että varrota Ollea antaakseen hänelle selkään. Hm, sanoi Yrjö, se on mahdollista että tytöllä on oikeen.
Kartanon tilan tunnen minä aivan tyystään... Te saatte kärsiä oikeen helvetin elämää tämän Pryhlin tykönä, jonka minä mielelläni kurmoittasin niin latteeksi kuin pannukakon... Eikö se ole helvetin tyhmästi että olla rehellinen?
"Mummo, mikä on Herran Jumalan?" kysyi lapsi. "Kosto, lapseni, kosto." "Kosto", toisti tyttönen, eikä oikeen näkynyt vielä ymmärtävän, mikä se oikeastaan on, tuo kosto, mutta syvälle lapsen mieleen lienevät kumminkin mummon sanat painuneen, sillä huomenna vielä, kulkiessani etehisen kautta, kuulin tyttösen, kivillä leikkiessään, puhelevan itsekseen: "Kosto on Herran Jumalan".
Ei maar Kolkki, isoviisas, ole osannut niin toimittaa, ett'eivät epäyskirjasi ja perintökuittisi juuri paljon merkitse", sanoi Katru yhä vielä epäillen. "Tuntuupa siltä kuin puhuisit oikeen, sillä Kolkki on ymmärtäväinen mies; koko kylän on vaikeimmissa asioissa turvaaminen häneen", sanoi Kirri myöntävästi.
Minä annanko minä kukkaseni, annanko linnun? Onko oikeen minun elää näin ylöllisyydessä, kun tuhannet lapset ehkä nälkää kärsii, tai syö itkien niukkaa ravintoansa? "Jumalani, sinä voit auttaa, auta kaikkia!" Näin rukoili Aino ja tuhansia riitaisia ajatuksia hänen povessaan risteili. "Todellako minun pitäisi luopuman kukastani, tuosta ihanasta rakkaasta kukastani oi, sehän on kauheata!" Aino itki.
Mitä oli tehtävä: enköhän ennen anna pientä nukkeani, enkö sokerileipää enkö vaikka mitä no niin, minä annan, mutta tuo kukka, sehän se on minut tehnyt oikeen onnelliseksi, varmaan se tekisi nuo toisetkin onnellisiksi. Eikö minun ole juuri antaminen, mikä minulle on rakasta, voidakseni rakastaa sitä, jolle annan. Minäkö rakastaisin? Ketä? No kaikkia. Aino katseli perä-seinää.
Kuka siellä, sanoi Aato ja käänsi päätänsä kohdalle josta huokaus, väen keskeltä kuului; kuulinko oikeen, niin on Maria seuranut meitä, sillä Marian oli huokaus, niin ei kukan tunne kuin hän, niin ei kukaan rakasta tätä rakastettavaa isänmaata kuin tuo nöyrä-päinen, hullu tyttö! Maria, sanoi hän, ja meni tytön luo Maria mitä tuumaat, mitä näet?
"Jokuhan pää saisi tuohon asiaan tulla!" sanoi Martti surumielisesti. "Aivan oikeen, mutta pää sille asialle on semmoinen, että saat tehdä hyvin ja istua kirjoittamaan epäyskirjan", sanoi Kirri. "Minkä epäyskirjan?" kysyi Martti. "Semmoisen, että otat erosi Kolkin tyttärestä ja kiellät pastorin antamasta kuulutusta sinulle ja hänelle", selitti Kirri.
"Niinkuin jo olen sanonut, Rehkosen täytyy mukautua sen mukaan kuin akkansa ja tyttönsä tahtovat, eikä hänellä itsellänsäkään ole juuri kaikesti suorat tarkoitukset", sanoi Kolkki. "Siinäpä se oikeen näkyy, että miehuus häneltä puuttuu! Nyt rupean minä puhemieheksi ja takaan, ett'ei asia käykään niin ämmämäisesti kuin Rehkoselta. Onko, Martti, vilpitöin tahtosi yhdistyä Ainan kanssa?
"Voi! hyvänen aika..." sanoi Helka ... "kukahau se oli?" "Olipa kuka tahansa, se sitte hullulle on oikeen parahiksi, kun käypi kirkkotiellä reistaamaan suotta aikojaan hevosen viattoman hevosen kanssa..." tuumaili isäntä. "Kyllä se raukka nyt taitaa olla hukassa. Pitäisi meidän ajaa kovemmin, että kerittäis siihen, jos hänelle pahoin käypi..." sanoi emäntä.
Päivän Sana
Muut Etsivät