Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Esan jyskyttäessä ovella lauleli Jassu hänen vieressään: »Turvassa olet ystävä kulta mun kainaloni alla.» Tuo Esaa nauratti ja hyvälle tuulelle sai. »Vai kainalosi alla?»... »No mutta, ovi pois!» Esa huusi. Alkoi kyllästyttää odotus ja luontoonkin koski: vai pitää odotella!
He seisoivat siinä vastakkain, äänettöminä molemmat. Holmin silmät häilyivät epäröivinä sinne tänne, mutta Martha tuijotti häneen rävähtämättä. Odotus kävi hänelle yhä tuskallisemmaksi. Saattoihan Aili tulla takaisin minä hetkenä hyvänsä, ja milloinka hän sitten saisi sen tietää? Samassa kuuluikin jo oven käynti viereisestä huoneesta. Puhutaan toinen kerta, kuiskasi Holm hätäisesti. Milloinka?
Veli oli kuollut, kun sai ihmisten ilmoille päästyään hyppysellisen oikeaa ruokaa. Nyt ... sankaripatsaita toisensa jälkeen..! Häpeällisen veljesvainon kunniaksi. Mutta Sakris odottaa vielä! On odottanut jaksoittain pari vuotta... Niin, niin, Sakriksen on aprikoitava. Soitellessaankin hän sitä tekee ... soitellessaan alakuloisesti ... ja kuitenkin jonkinmoista marssia. Odotus on pitkä.
Rintaa ahdisti odotus. Jo kuului askeleet portailla. Elsalla sydänalassa hytkähti ja hän naurusuin meni seisomaan nurkkaan. Ovi aukeni ja muuan mies astui sisään. "Hoh, vieraita. Terve, terve!" ja mies kätteli setää. Otti sitten turkin päältään, pani naulaan ja meni pöydän päähän istumaan. "Mitä kuuluu?" kysyi mies. "No ei kummempia", vastasi setä.
Martha: Epäillä Herraa en tahdo, Ma uskon: Hän auttaa voi; Mutt' oi, täm' odotus kalvaa, Kuin maksaa jäytävä koi; Ja aatteit' uusia nousee, Kuin, aaveit' ijäisen yön Ja toivoni sammuvi, kuolee Ma rintaa tuskasta lyön.
Kiinteä odotus ja sikeä äänettömyys vallitsi huoneessa. Vanha kirkkoherra ja hänen vaimonsa tuskin tohtivat hengittää. Mutta kun
Sinä tiedät rakkahimpia elämäni toiveita olevan niin pian kuin mahdollista saada nähdä sinun ja tyttäreni kohtalot yhdistettyinä. Mutta tätä nykyä on mahdotoin panna tuota asiaa toimeen. Meidän täytyy kärsivällisesti odottaa... No, no! ei tule tämä odotus pitkäksi, kun ei tästä vuodesta enää ole muuta kuin viisi kuukautta jälellä! SVEN. Mutta sillä aikaa voipi hän saapua tänne.
Hyvä ruokahalu ja ikävä odotus vaikuttivat, että näihin kuiskauksiin sekoittui hieman pahan tuulenkin tunteita.
Hyvin oudon vaikutuksen tekee tämä kertomisen tapa; me näemme puuhattavan, pauhattavan, valmistettavan, varustettavan täydellä innolla ja voimalla; odotus tätä nähdessä jännittyy kireimmilleen; mutta kun viimein vihdoin tuohon kauan hankittuun suureen työhön päästään, on koko voima jo hankkeisin uupunut, into laimistunut, ja meitä syötetään parilla laihalla sanalla!
Todellinen rakkaus antaa anteeksi. Että nuo nuoret vielä saattaisivat sopia, se odotus täytti Leenan sydämmen ilolla. Silloin ei tarvinnut enään pelätä tuon komean herran silmäyksiä täällä linnassa. Mutta oliko todellakin syytä tähän pelkoon?
Päivän Sana
Muut Etsivät