Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Hiljaa nyyhkyttäen vaipui vaimo istualleen puun juureen, jolloin Karin äiti halasi haapaa ja itki ja näin valitti: Voi toivottuni, tyttäreni, voi lapseni laatuiseni, sydänkäpyni, katsottuni, turpehen alainen ainoiseni toivoin liekun liikuttajaksi, kehtosien keinuttajaksi, iloksi öitteni yksinäisten sinne katosit kaunoiseni, kainoseni, suistuit surujen suurihin suvantoihin, et tule takaisin ilmoisna ikänä ilmoille näille ihaloille, kovin kurjille kujille, et pihoillemme pahaisille, armas Annikki omani...
Ja Marianne toisti nyyhkyttäen sydämensä syvyydestä asti: "Ei koskaan enään, ei koskaan enään!" Benjaminin lähdön jälkeen tunsivat Mathieu ja Marianne taaskin sen suuren ilon, sen pohjattoman rikkaan, tyynen vakaumuksen, että heidän elämänsä tehtävä oli täytetty. Heillä ei ollut enään mitään itseään varten, ainoastaan sen onnen tunto, että olivat antaneet kaikki elämälle.
Hän ei ollut kuunaan katsonut ihmissieluun sisälle eikä tiennyt siellä piilevän arvotuksia, ei tiennyt, että kunniattomuudellakin on kunniantuntonsa. Hymyillen laski hän kätensä Reginan olalle ja sanoi: »Ole vaan levollinen, Regina. En tarkottanut mitään pahaa ja laita nyt vihdoinkin aamiainen valmiiksi.» »Saanko minä tuoda sen sisäänkin?» kysyi hän yhä nyyhkyttäen.
Ajatelkaamme, että minusta tulisi kerran hän aikoi ensin sanoa sotaväenpäällikkö, mutta sanoi sentään: vaikkapa kapteeni. Eikö Kerttu siis ymmärrä, että kun me menemme naimisiin, ei Kerttu saa olla piika? Nämä sanat kuultuansa Kerttu juoksi Kustaavan luo ja langeten hänen eteensä nyyhkyttäen kätki päänsä hänen syliinsä.
Ottaisko lasin, sanoi hän Korabljovalle pyyhkien paidan hihalla kyyneleitänsä ja vaan silloin tällöin enää nyyhkyttäen. Mitäs, olkoon menneeksi, sanoi Korabljova. Maslova kaivoi rahat esille, niinikään korvapuustin sisästä, ja antoi Korabljovalle kupongin.
Mutta tyttö ei saanut enää sanaakaan sanotuksi, vaan hyrskähti itkuun ja upotti polttavat kasvonsa hänen rintaansa, nyyhkyttäen niin että hento ruumis värisi. »Mitä ? Miksi sinä itket, minun Tuomenkukkani?» Tyttö yhä nyyhkytti, hento ruumis värisi: »En minä itsekkään tiedä... kun en minä voi antaa sinulle niin paljo kuin minä tahtoisin!»
Nyyhkyttäen ministerit palaavat takaisin malakiittisaliin, puolustajat ja puolustajattaret taas rientävät vaaranalaisille paikoilleen.
Nuori tyttö nosti päätään ja näytti nyt vasta oikein käsittävän olevansa, niin sanoaksemme, nuoren miehen parmoilla. Hän punastui, käänsi kasvonsa pois ja poistui muutamia askeleita, yhä vielä itkeä nyyhkyttäen. Luutnantti uudisti tarjoomuksensa. Jergunovilla oli hyvin harvoin ollut tilaisuutta seurustella naisten kanssa, eikä alussa tiennyt ollenkaan miten hänen piti aloittaa puhetta.
Ja Heikki tuli tästä niin liikuttuneeksi, että hän oli laskeutuvinaan polvilleen tuon suuren miehen eteen ja nyyhkyttäen lausui sanat: Ottakaa minut, ottakaa minut kokonaan! Minä olen teidän, minä olen vannoutunut teille! Minä olen toteuttava ne toiveet, joita teillä on minusta, minä olen tekevä vielä enemmän: minä annan elämäni teille! Joku ajuri rämisytti äkkiä hiljaista katua.
Päätä huumasi; hän putosi alas tuolille istumaan ja painoi otsan pöytään. Kyynelet tulvana valuivat silmistä; ensin hän hiljaa itki, sitten jo kovaa nyyhkyttäen. Se helpoitti tuskaa, eikä hän tällä hetkellä välittänyt siitä, että ne nyt kaikki häneen katsoivat. Virsi oli loppunut. Rauhallisemmaksi kävi vähitellen Hannan mieli, vaikka jäikin hän istumaan samalle asemalleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät