Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
On niinkuin minäkin nuoruudessani olisin jotakin semmoista tuntenut, vaikken osannut enkä uskaltanutkaan ilmaista. Minua katsos vaivaa, että se on päätetty vaikkei se voi eikä saa olla päätetty! Niin, niin juuri. Ja kuka on sanonut, että se on Georgillekaan hyväksi! Mitä häntä tuo suuteleminen auttaa, tahtoisin tietää! Voi olla, voi olla, sanoi äiti,
Etkö luule, että minulla kaiken muun ohella on ollut sekin heikkous nuoruudessani. Paranin siitä taudista kuitenkin verrattain pian. Mutta nyt tahdoin vain sanoa, että tässä tämmöisessä illassa, samalla kuin siinä on jotain sanomattoman ihanaa, on aina aavistusta jostain surullisesta, jopa jostain uhkaavasta onnettomuudestakin. Mistä se tulee? Kuka voi selittää mielialojen ja aavistusten tiet?
On paljon sellaista, jota nykypäivinä pidämme perin mitättömänä ja huonona, vaan jota minun nuoruudessani katsottiin ylellisyydeksi; mikä silloin vielä oli tuntematonta ja aavistamatonta, josta ei edes rohkein mielikuvituskaan voinut uneksia, se on jo nyt käynyt välttämättömäksi tarpeeksi.
Ja tosin minäkin nuoruudessani kärsin äärettömiä tuskia rakkauden takia, melkeinpä tuollaisia. Jos taas häntä puhuttelisin. Mitä luette, prinssi hyvä? HAMLET. Sanoja, sanoja, sanoja. POLONIUS. Mistä asiasta on puhe, prinssi hyvä? HAMLET. Kenen välillä? POLONIUS. Tarkoitan, mistä asiasta kirjassa on puhe? HAMLET. Parjauksista, herraseni.
"Minä en ole tosin nähnyt paljon maailman ihanuutta, sillä minä en ole koskaan käynyt etempänä kuin Upsalassa, jossa oleskelin yhden kuukauden nuoruudessani tutkintoani suorittamassa; mutta ei siellä ollut mitään, jota voisi verrata siihen, mitä meillä on täällä Norrlannissa.
Nuoruudessani unelmoin, että kerran rikkaana ja kunnioitettuna palaisin äitini majaan; elämän taistelussa se toivo sulostutti menestykseni ja vahvisti uskallustani vastoinkäymisissä... Oi, jatkoi Vanloo itsekseen, lieneekö hän paljonkin vanhentunut, armas äitini... ja Elli ... hänen pitäisi nyt olla kukoistava neitonen.
Saattaa olla, mutta kauniit säveleet ovat siitä ajasta saakka kuin muistan syvästi koskeneet sydämmeeni. Sprengtportin kasvot seestyivät yhä enemmän: Semmoinen olin minäkin nuoruudessani, hymyili hän suruvoittoisesti. Perin sen taipumuksen äidiltäni. Hän polveutui Hollannista ja oli kasvanut säveleiden ympäröimänä. Se on onni, virkahti tuntematon.
Siitä aiasta alkain on mulla ollut paljon väkeä täällä, milloin herttuan ystäviä, milloin Sigismundin ja nyt? niin täällä käypi, täällä matoisessa maailmassa. Sanoisin niinkuin virsikirjassa sanotaan: Ah mik' ompi elom' tääll'? Tuska, vaiva tuskan pääll', Työ ja meno levoton. Silloink' kuin se paras on, jos en itse olis ollut levoton veitikka nuoruudessani.
Päivän Sana
Muut Etsivät